Kouluttaja: Meille vammaisille seksi ei voi olla pikapano

Seksuaalikasvattaja Raila Riikonen rohkaisee kaikkia vammaisia seksikauppaan.

Kuvateksti
Kun yhä useampaan paikkaan on esteetön kulku, vammaisilla on paremmat mahdollisuudet tavata ja solmia ihmissuhteita, sanoo Raila Riikonen. Kuva Annika Rauhala.

Olet seksuaalikasvattaja ja koulutat vammaisia, hoitoalan työntekijöitä ja avustajia. Minkälaiset mahdollisuudet vammaisilla on seksuaalisuuteen?

Se vaihtelee paljon. Asiaan vaikuttaa kasvatus, missä asuu ja kenen kanssa. Esimerkiksi palvelutalossa tai ryhmäkodissa ei aina ole omaa huonetta tai vessaa, missä tutustua rauhassa omaan kehoonsa.

Valitettavan usein seksuaalisuus unohdetaan meiltä kokonaan. Kerran olin gynekologilla hakemassa ehkäisyä ja hän jo ovelta päätteli, että ethän sinä koskaan ole harrastanut seksiä.

Miten parantaa tilannetta?

Lisäämällä tietoa. Seksuaalisuus on iso osa ihmisyyttä, ja se on meissä kaikissa läsnä syntymästä kuolemaan.

Moni vaikeavammainen on kasvatettu siihen, että asut ikäsi äidin ja isän kanssa. Parhaimmillaan voit pitää jotakuta kädestä, mutta nukkumaan menet omaan sänkyyn, vaikka todellisuudessa vammainen voi olla hyvinkin himokas.

Ihmisillä on outoja ennakkoluuloja: esimerkiksi että homot ajattelevat seksiä koko ajan, mutta vammaiset eivät ikinä. Vammaisia pidetään tunteettomina möykkyinä, joilla ei ole tarpeita.

Maailmassa on niin paljon asioita, joita vammaiset eivät voi saavuttaa. Miksei tämä voisi olla iloinen ja luonnollinen asia? Rohkaisen kaikkia vammaisia seksikauppaan. Niistä saa asiantuntevaa palvelua.

Miten hoitoalan ihmiset suhtautuvat vammaisiin ja seksiin?

Toisille se on luonnollinen asia, toisille ei. Myös vanhusten seksuaalisuus on usein tabu.

Tavoitteeni on, että Kelan terapialistalta löytyy vielä joskus ratsastus- ja taideterapian lisäksi seksuaaliterapia. Esimerkiksi autististen häiriökäyttäytymisestä iso osa voi johtua seksuaalisesta turhautumisesta. Spastisuudesta kärsivää CP-vammaista itsetyydytys voisi rentouttaa ja tuoda paremman unen.

Asioista pitäisi rohkaistua puhumaan.

Hollannissa, Isossa-Britanni­assa ja Saksassa on vammaisille seksuaaliavustajia. Voisimmeko ottaa mallia ulkomailta?

Suomesta puuttuu avustaja, joka olisi enemmän kuin henkilökohtainen avustaja, mutta vähemmän kuin seksityöntekijä. Kaikki vammaiset eivät halua kysyä arjen vakioavustajaansa mukaan vaikka seksikauppaan.

Olen keskustellut asiasta jopa seksityöntekijöiden järjestön kanssa. Osalla onkin vammaisia asiakkaita ja ymmärrystä asiasta, mutta tietoa kaivataan lisää.

Avustaja olisi vähän kuin Helen Huntin näyttelemä seksiterapeutti elokuvassa The Sessions. Elokuvassa terapeutti auttaa halvaantunutta miestä tutustumaan kehoonsa.

Olet myös kokemusasiantuntija ja tottunut kertomaan seksielämästäsi. Mitä teidän makuuhuoneessanne tapahtuu?

Sitä mitä muutama kuukausi sitten naimisiin menneiden makuuhuoneessa tapahtuu. Myös mieheni on vammainen ja makuuhuoneessa olisi hiljaista ilman avustajan apua ja apuvälineitä.

Meillä molemmilla on pyörätuoli ja jo toisen lähelle pääseminen on vähän hankalaa. Puolison kaulaan ei voi noin vain kapsahtaa. Meille seksi ei voi olla viiden minuutin pikapano, vaan se vaatii suunnittelua, aikaa, nokkeluutta ja vähän akrobatiaakin.

 

Raila Riikonen

  • 40-vuotias seksuaalikasvattaja ja kokemusasiantuntija, jolla on yritys nimeltä Ilon Kipinä. Lihastautiliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.
  • Asuu puolisonsa kanssa Helsingissä.
  • Sairastaa lihastauti SMA2:ta, jonka vuoksi tarvitsee avustajaa ympäri vuorokauden.
  • Harrastaa vaikuttamista. Kutsuu itseään järjestömyyräksi.