Tiesitkö, että raparperi on raakana myrkyllistä?

Myrkyllisiä kasveja on Suomessa paljon, mutta vaarallisen myrkyllisiä vähän.

Kuvateksti
Raparperi pitää kypsentää, sillä raakana se voi aiheuttaa myrkytysoireita.

Syötäväksi tarkoitetut hyötykasvit saattavat aiheuttaa myrkytysoireita, jos niitä käytetään väärin. Esimerkiksi raparperia ei saa syödä raakana, koska sekä lehdet että varsi sisältävät oksalaattia. Se voi pahimmillaan aiheuttaa hypokalsemiaa tai munuaisvaurion. Ensiapuna annetaan kalsiumpitoista juotavaa ja lääkehiiltä, jos potilas on nauttinut lehteä tai suuren palan vartta.

Myrkyllisten kasvien tai sienten syömisestä aiheutuu pahoinvointia, vatsakipua, oksentelua ja ripulia. Kasvimyrkytyksen oireet ilmaantuvat nopeasti. Sienimyrkytyksissä oireet alkavat usein vasta 12–24 tuntia sienen nauttimisesta. Lääkehiiltä pitää antaa tunnin sisään myrkyn nauttimisen jälkeen. Potilasta ei saa oksettaa.

Kasvi- ja sienimyrkytystä epäiltäessä tärkeintä on tietää, mikä kasvi tai sieni on ollut kyseessä. Myös myrkyn määrä ja nauttimisesta kulunut aika ovat lääkärille tarpeellisia tietoja.

Maahanmuuttajat ovat riskiryhmä, koska he eivät välttämättä tiedä, mitkä luonnon antimet ovat myrkyllisiä. Suomalaiset myrkkysienet voivat muistuttaa jotain kotimaasta tuttua ruokasientä.

Suomen luonnossa kasvaa kymmenkunta todella myrkyllistä kasvia. Ne ovat hyvin tai melko harvinaisia. Suomessa ei ole todettu yhtään kasvimyrkytyskuolemaa vuoden 1969 jälkeen, mutta ukonhattu ja myrkkykeiso ovat aiheuttaneet yksittäisiä vakavia myrkytyksiä.

Osa kasveista sisältää myrkkyjä, jotka iholle joutuessaan aiheuttavat oireita. Tällöin iho huuhdellaan runsaalla vedellä.

Suomen noin 50:sta myrkyllisestä sienestä viisi lajia on vaarallisia. Korvasieni, valkokärpässieni ja kavalakärpässieni ovat vaarallisimmat.

Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on (09) 471 977. Palvelu on avoinna ympäri vuorokauden.

Lähteet: Fimea, Duodecim