Työpaikan epäkohtiin puuttuminen saattaa johtaa kiusaamiseen, kertoo tuore opinnäytetyö.
Väärinkäytösten paljastamiseen on terveydenhuollon työpaikoilla melko korkea kynnys.
Eikä oikeastaan ihme: Jotkut saivat paljastamisesta kiitoksia, mutta tavallisempia olivat negatiiviset seuraukset. Syrjintää koettiin useammin esimiehen kuin kollegoiden taholta. Väärinkäytöksen paljastaminen saattoi johtaa kiusaamiseen ja jopa työpaikan vaihtamiseen.
Näin kertoo Johanna Pohjanoksan gradu, jota varten tehtyyn kyselyyn vastasi 397 tehyläistä.
Yli puolet vastasi, ettei väärä toimintatapa paljastamisesta huolimatta loppunut. Yli puolet on epäillyt tai nähnyt työpaikallaan väärinkäytöksiä useammin kuin kerran kuukaudessa.
Tavallisimpia väärinkäytöksiä olivat henkilökunnan riittämättömyys, työpaikkakiusaaminen ja potilaan epäasiallinen kohtelu. Muutama prosentti oli nähnyt potilaaseen kohdistuvaa väkivaltaa ja tavaroiden varastamista.
Hieman yli puolet oli kertonut näkemästään rikkeestä. Väärinkäytökset paljastettiin useimmiten lähiesimiehelle ja vain harvoin organisaation ulkopuolisille kuten ammattiliittoon, Aville, Valviralle, poliisille tai medialle.
Lyhyemmän työuran tehneet epäilivät muita enemmän hoidon laiminlyöntiä. Sijaiset uskalsivat paljastaa väärinkäytöksiä muita harvemmin. Isoissa työyksiköissä esiintyi enemmän lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöä ja varastamista.
Väärinkäytösten paljastamista ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Englanniksi ilmiöstä käytetään termiä whistleblowing. Pohjanoksa kertoo, että tulokset eivät olleet yllätys, ja ne olivat samansuuntaisia kansainvälisten tulosten kanssa.
Pohjanoksa teki gradunsa Turun yliopistoon, ja töissä hän on radiologian osastonhoitajana Forssassa.
– Työyksikön toimintakulttuurilla on epäkohtien esille tuomisessa iso merkitys. Organisaation sisällä voi olla hyvinkin erilaisia yksiköitä, hän sanoo.
4.10. klo 11.55 korjattu tietoja siitä, ketkä syyllistyvät useimmin syrjintään sekä ketkä huomaavat parhaiten hoidon laiminlyönnin.
