Vapaus? Vastuu? Kuva: Pixabay

#203: Työ ja elämä.

Kun omat lapset alkavat olla täysi-ikäisyyden kynnyksellä, olen miettinyt tässä viime päivinä, että mitä se elämä on. Minkälaiselta elämä näyttäytyy 18-vuotiaalle ja toisaalta minulle, vähän päälle nelikymppiselle. Mitä on arki? Arkeahan suurin osa elämästämme kuitenkin on.

Tuossa taannoin keskustelin tuttujen kanssa siitä, miten perheen teini-ikäiset tekevät kotitöitä. Vastaus oli vaihteleva: Osassa perheitä teineille on sovittu tietyt hommat mitkä ovat teinien vastuulla. Osassa perheestä (ainakin teinin mielestä) on kotitöiden minkäänlainen teettäminen teineillä "rikos ihmisyyttä vastaan tai jotai".

"Eikä kenenkää muun perhees ne lapset joudu tekee kotitöitä ainakaa näin usein" (saattaa kuulua teinin suusta kun pitäisi viedä kerran kahdessa viikossa roskapussi).

Äiti: "Voisitko pestä tuon paistinpannun?"
Teini: "Ai kokonaan vai?"


Epäreilua! Niin epäreilua!

Onhan se ymmärrettävää, että kotityöt ja kaikki arjen tylsyydet eivät voi olla teinien ajatuksissa numero Uno. Mutta silti, teinin velvollisuuksiin mun mielestä kuuluu kotona muukin kuin konsolilla pelaaminen ja nautiskelu. Tosin - ei parane naurahtaa teinin haaveille tienata tulevaisuudessa rahat joko YouTube -videoilla tai pelaamisella. Kumpikin edellä mainituista on nykyään ihan oikea tulonlähde, jopa suomalaisille nuorille.

Paljon on myös opeteltavaa siinä, kun alkaa valmistautua oman kämpän hankintaan, omilleen muuttoon. Arki ei missään nimessä ole helppoa. Talousasioiden hoito, opiskelu- / työpaikan hankinta, kodin ylläpito, vakuutukset, parisuhde, perheen perustaminen… Paljon on huomioitavia asioita, että ihan perusarki pyörii normaalisti.

En tiedä missä määrin nykyään  peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa opetetaan esimerkiksi taloustaitoja, tiedon ja työn hakua, nykyaikaisia "tulentekotaitoja". Toivottavasti kuuluvat opetussuunnitelmaan, sillä esimerkiksi luova tiedonhakutaito on mittaamattoman arvokas taito uudistuvilla työmarkkinoilla.

Digi-ajan Havukka-Ahon Ajattelija se tässä vaan pohtii. Että miten paljon se lapsi tarvitseekaan aikuisen apua ja neuvoa, pelkällä Googlella kun ei pärjää.