Aina ei kannata leikata. Kuva: Pixabay

#222: Ylidiagnosointia.

Ylidiagnosointi on eräänlaista yliajattelua.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

 

Kyllä se on tullut monta kertaa mieleen hoitajaurani aikana, että ylidiagnosoidaan ja ylihoidetaan. Varmasti tapahtuu myös alidiagnosoimista ja alihoitamista, ainakin jos kansan syviltä riveiltä asiaa kysyy. Riippuu tietysti aina siitä, kuka asiasta puhuu, mikä on insentiivi. Mutta minä yritän pitää neutraalin näkökulman tähän asiaan ja sanon, että kumpaakin tapahtuu. Oikea toimintatapa olisi tietysti siinä keskellä, ei yli- eikä alihoideta tai -diagnosoida.

 

Jos vähän kepeästi sanotaan esimerkiksi kirurgian toimenpiteistä, niin "kaikkea voi leikata". Eri asia on, kannattaako leikata. Minun oma, yksittäinen kokemukseni ei tee asiasta totta ja faktaa, mutta sanonpahan vaan mitä eräs kokenut ortopedi sanoi jo 17 vuotta sitten sotilassairaala Tilkassa:

"Tokihan me voidaan tuo sinun polvi käydä skopoimassa ja siistimässä mutta minä olen sitä mieltä että ei kannata. Siitä tulee sitten elinikäinen riesa, enemmän tai vähemmän. Parhaan lopputuloksen saat kun pidät polvea tukevan, jalan lihaksiston hyvässä kunnossa. Pyöräilyä, kuntosalia ja sen semmoista.", sanoi tuo hopeanharmaatukkainen ortopedi.

 

Minä luotin häneen. "Ei kannata kajota", kuulostaa hyvältä ortopedin suusta silloin, jos näin ei todellakaan kannata kokonaistilanteen valossa tehdä.

 

Ja nyt jo 17 vuotta tuon ortopedin kohtaamisen jälkeen polvi välilä vihoittelee mutta edelleen on toimenpiteiltä eli kajoamiselta vältytty.

 

Onneksi on Käypä Hoito. Onneksi siellä linjataan esimerkiksi antibioottistrategiaa - Bronkiittia ei kannata hoitaa automaattisesti antibiootilla, vaikka ab-resepti on asiakkaalle konkreettisemmalta tuntuva vaihtoehto kuin se, että lääkäri tai hoitaja sanoisi että "oireenmukainen hoito riittää".

On vaivoja, joita kannattaa hoitaa aggressiivisesti ja toimenpiteellä ja/tai lääkkeellä. Ja on vaivoja, joita ei kannata ampua heti isoimmalla tykillä.

Monesti näissä hoitohommissakin maltti on valttia. "Katsellaan ja seuraillaan" on usein sekä potilaan että kansantalouden kannalta paras vaihtoehto. Meidän ammattitaitoa on nimenomaan se, milloin se katselu ja seuraaminen kannattaa vaihtaa toiseen suunnitelmaan.

Mainos
Mainos