Jämäkkää tekoa. Kestää säätä kuin säätä. Kuva: Pixabay

#317: Ystävänpäivä

Hyvää Ystävänpäivää, blogin lukijat!

Tänään olen miettinyt työmatkoilla (kun siinä on ajellessa aikaa miettiä) ystävyyttä, varsinkin meidän miesten ystävyyttä tai kaveruutta. Ystävyys on voimakkaampi sana kuin kaveruus. Esimerkiksi Facebookin asetuksissa verkostosi on luokiteltu läheisiin kavereihin, kavereihin ja tuttaviin.


Olen luokitellut (kauhealta kuulostava sana) esimerkiksi vaimoni läheiseksi kaveriksi. Puhun edelleen siis Facebookin tavasta kategorisoida verkostosi ihmisiä. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Minulla on muutama "läheinen kaveri", eli ystävä, jonka kanssa tosin ihan liian harvoin pidän yhteyttä. Kyllä ihmettelin tänään ääneen, että miksi ei voi pitää enempää yhteyttä ihmisiin. Ei muka ehdi, tai on kiire. Niitähän ne syyt aina ovat. Tietysti sosiaalinen media helpottaa yhteydenpitoa ystäviin ja kavereihin, mutta kyllä se oikea IRL tapaaminen vaan on parasta. Tuntuu tosin, että nykyään kasvokkain tapaaminen tai perinteinen äänipuhelu ovat melkoisen extremeä käytöstä. Helpompaa on viestitellä vaikka WhatsAppilla. Voi lukea viestin silloin kun se minun kiireiseen elämäntyyliin sopii. Huomaathan pienen itseironisen klangin tuossa edeltävässä lauseessa.

Lohduttavana ajatuksena tosin tässä ystävyyden kehäpäätelmässä oli se, että vaikka menee kuinka paljon aikaa kun näen ystäväni uudelleen, tuntuvat jutut jatkuvan samasta ilman kuin mitään taukoa olisi ollut.
 

Kiitos frendit, tutut, kaverit, kuomat, kollegat, ystävät, sukulaiset ja perhe! Mukavaa kun olette osa sitä Oikean Elämän verkostoani!

 

 

Mainos
Mainos