Maskin takaa paljastuu ihminen. Kuva: Pixabay

#340: Roolit ja ennakkoluulot

Mulla, kuten varmasti kaikilla ihmisillä, on ennakkoluuloja. Niitä löytyy sekä asioita että ihmisiä kohtaan ja ainakin mulla iso osa näistä ennakkoluuloista on tiedostamatonta toimintaa. 

Osa ennakkoluuloisuutta on ihmisiä ja työrooleja kohtaan. Mä kerron teille muutamasta ennakkoluulosta omalta kohdaltani.

Mä matkustan aina silloin tällöin junalla ja toisinaan kun nousee Lahesta kyytiin, tulee konduktööri kohtalaisen nopeasti tarkistamaan lippua. Siinä kun minä asettaudun vielä reppuineni ja takkeineni paikalle, joutuu konduktööri aika ajoin odottamaan kun kaivan puhelimesta lipun esiin. Yleensä puhelin tässä vaiheessa vielä temppuilee, on kirjautunut ulos sovelluksesta tai lippu ei lataudu. Mitäpä ajattelevat ennakkoluuloiset aivoni?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

"Tuo konduktööri varmasti luulee, että ei tuolla kuitenkaan lippua ole. Pummilla matkustaa ja nyt muka yrittää löytää lipun... Oho, oli sillä lippu kuitenkin!"

Tämmöinen ennakkoluulo mulla on, että mitä konduktööri minusta ajattelee. Se on varmasti väärä ennakkoluulo, uskoisin.

Kaupan kassalla kassahenkilö varmasti katsoo ostoksiani ja ajattelee:

"Jaha, vai että matkailulehti, muutama pullo olutta sekä grillattavaa lihaa. Taitaa olla rento ilta grillailuineen tulossa... Taitaa myös haaveilla matkustelusta..."

Ennen nykyistä (terveellisempää) ruokavaliotani nämä kassahenkilön ajatukset olivat omassa päässäni huomattavasti villimpiä. Tämmöinen ennakkoluulo mulla on, että mitä kassahenkilö minusta ajattelee. Se on varmsati väärä ennakkoluulo, uskoisin.

Työterveyshoitajan vastaanotolle tammikuussa mennessäni, luulin että työterveyshoitaja ajatteli:

"Niin, siinä se yksi suomalainen keski-ikäinen ukko taas puhuu elämäntapamuutoksesta, että pitäisi ja pitäisi. Näinköhän saa mitään aikaan... Ja kolesterolikin näin korkea, voi huokaus. Eikä kuitenkaan usko mitään ohjeistusta mitä annetaan..."

Vaan osoittautuikin työterveyshoitaja ennakkoluulojeni vastaiseksi tapaukseksi. Ei tullut saarnaa tavoite-BMI:stä, tuli rohkaisua ja ääneen kehumista, miten on hienoa että on tämmöisen elämäntapamuutoksen aloittanut! Positiivisen kautta mentiin ja kiitoksella muistan työterveyshoitajaani, ketä muuten menen moikkaamaan piakkoin seurantakäyntimielessä. Tuommoinen ennakkoluulo mulla on, että mitä työterveyshoitaja minusta ajattelee. Se oli väärä ennakkoluulo.

Näitä ennakkoluuloja, asetelmia, on toisinaan hauskakin huomata itsensä tai muiden ajattelevan. Toisinaan se heijastuu käytökseen. 

Ennakkoluulotonta äitienpäiväviikonloppua, ystävät!

Mainos
Mainos