Kello käy ja työt on tehtävä. Kuva: Pixabay

#348: Kesäsijaisista ja sijaisista

Taisin kirjoittaa viime kesänä ja sitäkin edellisenä kesänä kesäsijaisista. Taisin kirjoittaa siitä, miten opiskelijoiden kohtelulla ja työpaikan hengellä on suuri merkitys siinä miten puskaradio laulaa. Jos yksiköllä on työnhakijoiden keskuudessa hyvä maine, on sijaisia varmasti helpompi saada.

Tehyn 7.6.2019 julkaistun jutun mukaan pula on pahin perusterveydenhuollossa ja vanhusten palveluissa. Myös bioanalyytikoista, lääkäreistä, lastenhoitajista ja röntgenhoitajista on pulaa. Erityisesti 2 viikon tai sitä lyhyempiin sijaisuuksiin on ollut tänä kesänä ilmeisesti entistä vaikeampi saada sijaisia.

Kurja homma. Kesä kun ei useissa yksiköissä vähennä työn määrää ollenkaan, päinvastoin. Ainakin kotikuntani päivystyspoli on kesällä kovin kiireinen (puhumattakaan muusta ajasta) kun alueelle saapuu mökkiasukkaita. Kolarit, vammat, sairastumiset eivät tunne kesälomaa eivätkä kunnioita kesäajan sijaispulaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Jutussa kerrotaan, että kolmasosa kyselyyn vastaajista arveli syyksi sen, että työpaikka ei ole vetovoimainen. Tuhannen taalan kysymys on tietysti se, miten työpaikka ja ala saataisiin vetovoimaisemmaksi? 

Itse uskoisin sosiaalisen median ja tarinoiden voimaan. Kannustakaa työntekijöitänne toimimaan työntekijälähettiläänä ympäri vuoden ja kertomaan tarinoita työpaikasta ja työnteosta siellä. Mun mielestä vetovoimainen ja menestyksekäs terveydenhuollon yksikkö näkyy toiminnan ja työntekijöiden tarinoiden kautta ihmisille. Olen pitkään jo ollut sitä mieltä, että suomalainen (varsinkin julkinen) terveydenhuolto kaipaisi enemmän julkista näkyvyyttä, kertomuksia siitä menestystarinasta jota tehdään joka päivä. 

Joka päivä kun ympäri Suomen hoitajat ja lääkärit auttavat ihmisiä, jopa parantavat ja pelastavat henkiä. Mikä voisi olla jalompi teko ja upeampi tarinan aihe kun kertoa, että "Hei, mä pelastin tänään elämän!". 

Mainos
Mainos