Tämä tilanne koskettaa koko maailmaa. Kuva: Pixabay

#400: "Teet tärkeää työtä" on saanut entistä syvemmän merkityksen

Olen keskustellessani entisten hoitajakollegoiden kanssa huomannut käyttäväni monesti lausetta "vaikka kaikkea on nähnyt, ei olisi uskonut, että tämänlaista aikaa vielä joskus joudutaan kokemaan".

Me kaikki hoitajat käymme läpi työpäivän aikana tietysti työasiat ja työpäivän jälkeen siviiliasiat. Kaikilla meistä hoitajista on perhettä ja läheisiä ja huoli lisääntyy tietysti tietoisuuden lisääntyessä samassa tai jopa eksponentiaalisessa mittakaavassa. Kun tietää mitä voi käydä, sitä pelkää enemmän.

Hoitaja pelkää, vienkö kaikista varotoimista huolimatta infektion kotiin, tartutanko läheiseni? Samalla tavalla pelkää tietysti moni ihminen, ei ainoastaan hoitoalan ihminen. Hoitoalalla tuo virusaltistus on tietysti vaan melkoisen paljon suurempaa kuin muilla aloilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Tilanne on hankala erityisesti niille hoitajille, kenellä on iäkkäitä vanhempia joista huolehtii tai omaa perhettä kotona. Perhettä, joista mahdollisesti osa kuuluu riskiryhmään eikä näin ollen saisi missään nimessä saada tartuntaa. Oma työ ja riskit läheisille - Nämä asiat muiden lisäksi pyörivät hoitajan mielessä.

Mielessä eivät varmasti kuitenkaan pyöri pelkästään ikävät asiat. Monen meistä äänessä kuulee yhä korostunutta ylpeyttä omasta työstä, miten tärkeää työtä teemme. Tämä klisee, "Teet tärkeää työtä" on saanut nyt varmasti entistä syvemmän ymmärryksen ja hyväksynnän. Edelleen toivon, että se ymmärrys ja hyväksyntä näkyisi hoitajalle myös konkreettisesti vaikka tietysti yhteiskunnallinen arvostuskin on tärkeää.

Kuulen myös hoitotyön esimiesten ja johtajien äänessä ylpeyttä siitä, miten jäykäksi ja kankeaksi koettu iso julkinen organisaatiorakenne kykenee tarvittaessa muovaamaan ja muokkaamaan toimintojaan vastaamaan tarpeita. Tästä esimerkkinä sairaaloiden erityiset koronapolit, koronatehot ja mitä kaikkia järjestelyitä onkaan tehty jotta toimintaa saadaan tehostettua esimerkiksi kohortoimalla altistuneet ja positiiviset koronapotilaat. "Me teimme sen", on varmasti fiilis tämän kaiken jälkeen.

Vielä ei voida höllätä rajoituksissa ja erikoisjärjestelyissä, mutta tulee sekin hetki kun yhdessä voimme todeta että "Huh mikä reissu mutta tulihan tehtyä". Silloin on myös aika analyysin ja kiitosten, sekä palkitsemisen. Miksei jo nyt kriisin aikanakin, mutta viimeistään silloin.

Mainos
Mainos