Varsinkin vuorotyötä tekevä saa käyttää kasvatuksessa ajoittain reilusti mielikuvitusta. Kuva: Pixabay

#403: Millaista on olla hoitajan lapsi?

Mietin eilen äitienpäivän vietossa meidän hoitajien lasten elämää, ihan esimerkiksi vaikka siltä kannalta, mitä rajoituksia vuorotyö aiheuttaa perheelle. Muistan ajan kun lapset olivat pieniä. Saattoi mennä kaksi, kolmekin päivää että en nähnyt lapsia kotona hereillä lainkaan. Jos olin ilta- tai yövuorossa ja lapset päivittäin koulussa, menivät kotona- ja hereilläoloaikamme aivan ristiin. Siinä joutuu toteuttamaan ainakin osan kasvatuksesta etänä, puhelimella soitellen tai WhatsAppilla viestitellen.

"Oletteko löytäneet välipalaa itsellenne?"

"Oletko tehnyt läksyjä?"

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

"Onko sisko tullut jo kotiin?"

"Iskä tulee tunnin päästä kotiin. Jos olet vielä hereillä, niin sitten nähdään!"

Siitä minulla on vähän huono omatunto, että niin suuri osa heidän lapsuudestaan meni minulta ilta- ja yövuoroissa.

No, ei hoitajan lapsen elämä nyt varmasti niin synkkää ja surkeaa ole kuin edellä kuvasin. Se on myös tietyllä tavalla aitoa, ja huumori sekä realismi lyövät kättä kun vanhempi tai vanhemmat puhuvat lapselle aiheista, joita muissa perheissä arastellaan. Ruokapöytäpuheet saattavat sisältää otteita elämästä ja kuolemasta, vatsantoiminnasta ja munuaisten toiminnan tärkeydestä.

Hoitaja ei turhia hätäile lapsen pienistä murheista ja nirhaumista, mutta osaa varmasti arvioida, milloin lapsi tulee viedä lääkärille. Hän osaa myös arvostaa lapsen terveyttä ja tietää miten haurasta elämä on. Siksi hän pitää erityisen paljon siitä, että lapsilla on pyöräillessä kypärä päässä. Vaikka eiväthän ne lapset sitä kypärää pidä enää myöhemmillä luokilla. Se huolestuttaa hoitajaa, koska kaatuminen ja pään satuttaminen pelottaa.

Tällaisia ajatuksia hoitaja-vanhemmalla muistan olleen silloin kun lapset olivat pienempiä. En tiedä, ovatko kuinka yleismaailmallisia. Tätä kirjoittaessa lapset ovat jo aikuisiässä ja järkeviä nuoria ihmisiä, joten hyvin sujui hoitajan lasten kasvu. 

Tyytyväinen täytyy olla.

Kommentit

Käyttäjän Sanna kuva

Itse hoitajan lapsi ja äiti hoiti haavat ja nirhaumat mitä sattui, koskaan ei ollut turvaton olo, äiti tiesi hoidot vaivaan kuin vaivaan mm. sipulimaidon, jota flunssassa joimme -jaiks!
Omat lapset nähneet vuorotyön. Isoveli tokaluokkalaisena auttoi pikkusiskon pukemisessa kun äiti oli tulossa yövuorosta ja isä oli joutunut jo lähteä töihin - kyse oli tunnista, mutta iso apu jo isoveljestä.
Outoa käsi-ihottumaa ja keittosuolakääreitä sormiin. Tärkeintä, että lapset uskaltaneet kertoa vaivoista ja murheista, koska äiti huolehtii aina ja tietää milloin mennään lääkäriin. Turhia käyntejä ei ole ollut ❤️

Mainos
Mainos