Pitkäjänteistä työtä, sitä on iäkkäiden ihmisten hoito. Kuva: Pixabay

#442: Kunnianosoitus vanhusten ja muistisairaiden hoitajille

Katsoin YLE Areenasta sarjaa Unelmana Lappi. Sarjassa yksi seurattava henkilö on Annamari, joka muuttaa miehensä kanssa Australiasta takaisin Suomeen, koska Annamari haluaa olla muistisairaan äitinsä luona. Annamarin äiti sairastaa Parkinsonin tautia, jonka yhtenä oireena on dementia.

Muistisairaan omaishoitajana oleminen on rankkaa ja ympärivuorokautista työtä. On varmasti outoa ajatella esimerkiksi pitkäaikaista elämänkumppaniaan nyt uudessa roolissa, hoidettavana. Uusi rooli on myös hoitajalla, omaishoitajalla.

Sarjaa katsoessani huomasin ajattelevani jälleen samalla tavalla kuin monesti muulloinkin, kun kohtaan omassa elämässäni tai tv:ssä muisisairaita: miten outo ja pohjaton tunne on, kun puoliso tai muu omainen haihtuu pois ja muuttuu aivan toisenlaiseksi. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Olen monesti miettinyt, onko kyseessä vielä sama ihminen vai onko jäljelle jäänyt pelkkä fyysinen kuori. Missä on ihminen, joka osallistui arkeen vielä viisi vuotta sitten? Onko hän tuolla kuoren sisällä, vankina? Ajatukset, arvot ja toimintakyky: ovatko ne vielä jäljellä vai kadonneet, haihtuneet? Ei ihminen aivan täysin ole voinut haihtua pois, koska hän juuri äsken sanoi kaksi tuttua sanaa, jotka liittyvät yhteiseen elämään niin tiukasti. Mutta se oli vain häivähdys, jonka jälkeen keskittymiskyky herpaantuu jälleen ja juttu harhailee aivan uusille uomille.

Muistisairaan potilaan tai asiakkaan hoitajana oleminen on pitkäjänteistä työtä. Se ei ole ainoastaan työtä muistisairaan kanssa, vaan se on työtä hänen puolisonsa ja perheen kanssa yhtä lailla. Uskoisin, että siinä työssä pitää oppia itse ja opettaa myös omaisia luovuttamaan pikku hiljaa ja olemaan armollinen. Esimerkiksi Parkinsonin taudista ei voi parantua, tauti etenee ja vaikeutuu, vaikeuttaa elämää. On niin karua ajatella, että sairaus vie omaisen vähä vähältä pois tästä maailmasta.

Nyt kun omasta aktiiviurasta sairaanhoitajana on jo viitisen vuotta, huomaan katsovani näitä sarjoja aivan erilaisin silmin ja erilaisin ajatuksin. Hoitajat, lääkärit ja muut vanhusten ja muistisairaiden parissa työskentelevät, vaikka tämä kuinka kuulostaa kliseeltä, sanon tämän koska se on totta: Teette arvokasta työtä.

Mainos
Mainos