Kuva: Pexels

Joutilaisuuden tärkeys

Istuessa lomapäivästä toiseen Sardinian rantahietikolla, tuijotellen turkoosia merta joutilaana, voi viimein kuulla kehon ja mielen hiljaiset äänet. Ne äänet, jotka kertovat mitä tarvitsen ja mitä haluan. Nuo äänet hukkuvat arjen kiireeseen. Niille ei jää tilaa muiden äänien ja vaatimusten joukossa.

Erityisesti ruuhkavuosia eläville, olisi välillä hyvä olla tekemättä hetki mitään. Lasten ollessa pieniä, muistan välillä päättäneeni lokoilla kylvyssä kaksi tuntia ilman ärsykkeitä, hiljaisuudessa. Nuo kaksi tuntia riittivät siihen, että saattoi kuulla omat ajatukset ja tarpeet sekä antaa niille lopulta tilaa.

Tekemättömyys antaa lopulta vastauksia. Joutilaisuus on aluksi outoa, kun ei tarvitse kuin vain olla. Se on tarpeellista aikaa. Aika nopeasti huomaa palaavansa mielessään ja kehossaan juuri niiden teemojen äärelle, jotka ovat olennaisia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Minkä arvojen pohjalle rakennan elämää niin työssä kuin vapaa-ajalla? Mitkä osa-alueet ovat sellaisia, joihin tulisi panostaa enemmän? Kuinka luoda hyvinvointia ja parempaa arkea? Kuinka jaksaa paremmin?

Kaikki lähtee pienistä arkisista toiminnoista. Aloitanko jälleen säännölliset ohjatut liikuntatunnit ja syönkö välipalan töissä? Muutanko perheen ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan? Kuinka motivoin itseäni? Varaanko aikaa myös hemmotteluun? Muutanko jotain tavassa tehdä työtä?

Teen suunnitelmaa mielessäni ja välietappeja, joista seuraa palkkio. Jään mietteisiin palkkiosta itselleni. Mitä se olisi?
Aurinko tuntuu iholla polttavana. Lapset ovat uineet meressä koko päivän. Saisinpa osan tätä tunnelmaa koti-Suomeen.

Mainos
Mainos