Kuva: Pexels

Myönteistä vallankäyttöä

Kello on 7.32, lauantai-aamu. Rakastan tätä kodin hiljaisuutta kaikkien vielä nukkuessa. Lattekahvi tietokoneen vieressä huumaa tuoksullaan ja työpaikkani päivystyspuhelin lojuu siinä vieressä rauhallisena. Toivottavasti viikonloppu pysyykin seesteisenä. Olen halunnut pitkään kirjoittaa vallasta ja tarkkaillut sen käyttämistä eri yhteyksissä. Kaikki meistä käyttävät valtaa, moni tiedostamattaan. Se on läsnä ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Vallankäytöstä puhuminen on jopa vaikeaa, jossain määrin se värjäytyy usein negatiiviseksi. Se on voimaa, kanavoituvaa energiaa mitä on meissä jokaisessa astuessamme ovesta ulos. Valtaa vaikuttaa hyvällä ja huonolla tavalla sekä käyttäytymisellä. 

Valta sopii niille, joilla on halu yhteiseen hyvään, kypsyyteen, kasvuun, myötätuntoon, oppimiseen ja empatiaan sekä eettisyyteen. Tällä kolikolla on kääntöpuolensa, joka näkyy työelämän näyttämöllä epämääräisenä pahoinvointina, usein sellaisena, josta kukaan ei saa kiinni.

Positiivista vallankäyttöä voi opetella, se on taitolaji. Kaikki me myös epäonnistumme siinä ajoittain. Työyhteisöihin mahtuu monenlaisia vallankäyttäjiä ja asiakkailla on oikeus käyttää valtaansa. Valta ei ole vain johtajien käsissä, nykyisin oikeastaan entistä enemmän ruohonjuuritason tekijöillä ja toimijoilla. Kyse on lopulta siitä ottaako toimijuutta vai odottaako sen tulevan ulkopuolelta. Työelämän muuttuminen murtaa perinteisiä rooleja, valtasuhteita ja samalla siirtää vastuuta työntekijälle itselleen. Tämä haastaa esimiestyössä oppimaan uusia taitoja, päästämään irti kontrollista ja luottamaan tiimin voimaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Esimiestyö on muodostumassa palvelijan rooliin, joka on positiivista vallankäyttöä, esimies on coach, visionäärinen suunnannäyttäjä, vastuun kantaja ja merkitysten luomisen fasilitaattori.  Kyllä, keksin tuon juuri eilen - ihmiset tarvitsevat merkityksiä, miksi nousevat aamuisin ylös ja rullaavat työpaikalleen. Esimies voi olla tukena löytämään näitä merkityksiä.

On haaste, millä tavalla työyhteisöissä opitaan käyttämään niille annettua valtaa. Käytetäänkö sitä tuhoavaan voimaan – vuorovaikutuksessa - vai uuden luomiseen, ratkaisuihin, ideointiin ja itsenäiseen toteutukseen. Jos valtaa pyritään jakamaan, millä tavalla se jakautuisi tasaisesti työryhmässä, ei vain yhden ihmisen käsiin. Toisilla meistä on luontainen taipumus ottaa johtajan roolia tilanteissa, joissa ryhmä haluaa turvaa. Uskon yhden avaintekijän olevan jokaisen yksilöllisen vahvuuksien huomioimisen ja esille nostamisen. Tarve kilpailuasetelmille vähenee, kun tietää tarpeellisuutensa ja merkityksensä yhteisölleen. Ryhmän olisi huomattava, yksilöidensä vahvuusalueet. Valtaa on helpompi jakaa ryhmässä kun tiedämme toistemme vahvuudet. On myös helpompaa kestää omaa epävarmuuttaan, kun tietää ryhmässä olevan henkilöitä, joihin voi nojautua kun oma asiantuntemus ei riitä.

Omaa vallankäyttöä voi suunnata oikein. Tässä muutama vinkki myönteiseen vallankäyttöön.

  1. julkinen kiitos
  2. kannustaminen
  3. arvostaminen
  4. kiinnostus
  5. osallistuminen silloin kun päätöksentekoa valmistellaan
  6. mukaan ottaminen päätöksentekoprosesseihin
  7. ystävällisyys ja myönteisyys

Kello on 10.06. Kaikki nukkuvat edelleen. Lähden harjoittamaan myönteistä vallankäyttöä, tekemällä aamupalaa kolistellen. Josko se herättäisi lempeästi.

 

Mainos
Mainos