Kuva: Pexels

Osa 1: Auttajat avun tarpeessa

Terveiset defusing-ohjaajakoulutuksesta 6.-7.9.2018, Helsingistä.

Väärät työasennot saattavat vaikuttaa fyysiseen tukirakenteeseemme kipuina ja särkyinä, jopa pysyvinä muutoksina. Samalla tavalla kuormittavat hoito- ja asiakastilanteet altistavat psyykkiset rakenteemme. Ne piirtyvät osaksi tietoista ja osa tiedostamatonta, ei sanallista muistia. Tämä voi aiheuttaa muutoksia psyykkisessä jaksamisessa sekä tavassa nähdä ja kokea maailmaa. Kuormittavia tilanteita voivat olla esimerkiksi omaisen tuskan näkeminen, kuoleman viestin vieminen, väkivallan uhka,  itsetuhoiset asiakkaat, potilaan traumakokemusten työstäminen tai lapseen kohdistuva henkinen kaltoinkohtelu.

Sopiiko meillä vallitsevaan ammatti-identiteettiin huoli traumaattisten tapahtumien kuormittavista ja haavoittavista vaikutuksista?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Oletko kuullut myötätuntouupumuksesta tai sijaistraumatisoitumisesta? Näille yhteistä on, että hoidettavan kärsimys tarttuu hoitajaan sekä tiedostavalla, tiedostamattomalla, mutta myös somaattisella tasolla. Eli käytännössä auttaja voi alkaa kärsiä oireista, jotka ovat samankaltaisia posttraumaattisten stressioireiden kanssa.

Positiivisuutta ja pärjäävyyttä viestittävällä aikakaudella asian esille nostaminen ei ole kovin trendikästä. Positiivinen & ratkaisukeskeinen ajattelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö epäkohtia saisi nostaa esille. Päinvastoin ilman pulmien havaitsemista on vaikea tunnistaa toivetilaa ja keksiä siihen ratkaisuja. Tietoisuuden lisääminen ja riskiryhmien löytäminen olisi äärimmäisen tärkeää varhaisen puuttumisen vuoksi. Tämä saattaisi vähentää myös ammattilaisten kokemaa stigmaa.

On myös helpompaa puhua ergonomisista työasennoista kuin kokemuksista ja tunteista. On helpompaa kääntää vaikeat tilanteet kehittämispuheeseen, keksiä nopeita ratkaisuja kuin olla läsnä ja kuunnella sekä ottaa kokemuksia ja tunteita vastaan – kulkea rinnalla läpi kärsimyksen. Negatiiviset tunteet ja kärsimys ovat osa elämää ja työarkea. Niiden tukahduttaminen ei ole hyväksi ja pahimmillaan ne lisäävät ammattilaisen/ammattilaisten kokemaa häpeää ja syyllisyyttä, huonontavat hoitotuloksia ja vaikuttavat työkykyyn. 

Jokainen voi työurallaan joutua työtilanteeseen jopa toistuviin sellaisiin, joka järkyttää mieltä aiheuttaen sietokyvyn ylittävää stressiä. Mitä enemmän psyykkisesti kuormittaville tilanteille altistuu, sitä enemmän olisi huolehdittava ”henkisestä työergonomiasta”.  Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että kuormittavien työtilanteiden kohtaamisessa on myös suuria yksikkökohtaisia eroavaisuuksia. 

Esimerkiksi lastensuojelupuolella on tähän tilanteeseen havahduttu ja alettu rakentaa välittömän purun käytänteitä – DEFUSING - joka auttaa ammattilaisia välittömästi purkamaan äärimmäisesti kuormittavaa tapahtumaa yhdessä muiden tilanteeseen osallistuneiden kanssa. Menetelmän ideana on, että erityisen rankassa työtilanteessa ollut työryhmä käsittelee saman työvuoron aikana omasta talosta olevan vetäjän johdolla tilanteeseen liittyneet tapahtumat, ajatukset, havainnot, johtopäätökset ja tunnereaktiot tietyn mallin mukaisesti. Tämä auttaa työntekijöitä palautumaan tapahtuneesta.

On tärkeää havaita riskiryhmät, luoda tukirakenteita ja lisätä tietoisuutta, silloin kun työkaluna on työntekijän oma haavoittuva persoona. 

Mainos
Mainos