Kuva: StockSnap.io

Amerikkalainen työhaastattelu

Kirjoitin jokin aika sitten kuinka parivuotinen projektini Yhdysvaltoihin muutosta on pian toteutumassa. Olen tehnyt yhteistyötä välitysfirman kanssa, joka halusi järjestää työhaastattelut vasta viisumin myöntämisen yhteydessä. Ansioluetteloni perusteella minulle ehdittiin tarjota yhtä työpaikkaa – ja siihen minut myös välittömästi valittiin.

Etukäteen mietin, ettei suomalaisen nöyrä ja tyypilliseen tapaan itseään vähättelevä asenne myy kulttuurissa, jossa kaikkea tunnutaan liioiteltavan. Yritin ajatella, että kehumalla itseäni pääsisin lähemmäs totuutta kuin suoranaista liioittelua ja valhetta. Yritin sopeutua siihen, että näin ne muutkin tekevät, ja vielä enemmänkin, saadakseen ansaitsemansa työpaikan.

Välitysfirma järjesti harjoitushaastattelun. Kävimme läpi tyypillisiä kysymyksiä aivan kuin olisin oikeassa haastattelussa. Sain palautteen heti vastaukseni jälkeen ja palautteen perusteella korjasin vastaustani paremmaksi. Tein muistiinpanoja, jotta voisin vielä viikonlopun aikana hioa esiintymistäni.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Maanantaina olin pukeutunut business casual, mutta työtarjouksen tehnyt sairaala ei saanutkaan Skype-yhteyttä toimimaan. Konferenssipuheluun siirtyminen sai pasmat hieman sekaisin. Linjakin söi joitain sanoja ja jouduin pyytämään kysymysten toistamista.

Haastattelu alkoi sillä, että työnantajaosapuoli esitteli itsensä ja yksikkönsä. Työyksikköni olisi 40-paikkainen tehostetun valvonnan ja valvonnan osasto, jossa hoidetaan enemmän traumapotilaita kuin mihin olen tottunut. Olen kuitenkin valmis vastaanottamaan uusia haasteita; sehän tässä kaikessa on tarkoituksena. Oli niin ironista, että traumojen syynä ovat usein autokolarit ja ampuhaavat.

Kun olin vuorostani esitellyt itseni, reilun puolen tunnin ajan vastailin työnantajan kysymyksiin. Kaikkien kysymysten tarkoituksena oli selvittää kuinka hyvin osaan arvioida itseäni ja käytöstäni ja selvittää miten käyttäydyn erilaisissa tilanteissa.

"Kerro esimerkki siitä, miten olet toiminut aggressiivisen potilaan kanssa."

"Kerro miten toimit, kun kollegasi käyttäytyi epäasiallisesti."

"Kerro miten edustat sairaalamme arvoja."

Harjoituksen perusteella en tiennyt, että kaikki kysymykset olisivat tällaisia. Olisin voinut miettiä useampia erilaisia tilanteita etukäteen kuulostaakseni itsevarmemmalta. Tein kuitenkin parhaani ja mielestäni pärjäsin ihan hyvin.

Pelkän puhelimen välityksellä ei voinut saada mitään aavistusta siitä kuinka he reagoivat vastauksiini. En osannut arvioida miten olin onnistunut. Välitysfirman edustaja oli kuunnellut linjalla ja kertoi keskustelevansa sairaalan kanssa mahdollisesta palkkaamisesta. Pari tuntia myöhemmin työpaikka vahvistettiin sähköpostitse.

Mielenkiintoista tästä tekee se, että olen sairaalan ensimmäinen ulkomailla koulutettu sairaanhoitaja. He ovat innostuneita tästä mahdollisuudesta ja siitä, että vahvistan heidän tiimiään yhtenä nuorimmista sairaanhoitajista. Heidän mielestään minulla on tarjottavaa heille, aivan kuten saan itsekin oppia jotain uutta.

Jos viime aikoina onkin ollut stressaavaa ja kiireistä muuttojärjestelyiden vuoksi, tuntui hyvältä saada tällainen positiivinen kokemus. Juuri minut valittiin haastateltavaksi ja juuri minut haluttiin palkata työhön. Nyt vain odotan sitä päivää, kun saan aloittaa uudessa työssäni, kun edellisessä tulee vierähtäneeksi neljä vuotta.

Sairaan(hyvä)hoitaja facebookissa

Mainos
Mainos