Luovuttamalla lisää vuosia elämään

Tällä viikolla on vietetty kansallista elinluovutustoiminnan teemaviikkoa, ja Euroopan elinluovutus- ja elinsiirtopäivä on tänään 13.10. Kysymys kuuluu: mitä sinä tiedät elinluovutuksesta?

Suomessa elinsiirtojonossa on vuosittain yli 500 ihmistä, joille elinsiirto voi olla jopa ainoa hoitomuoto. Yksi elinsiirtojonossa odottavista on Juha, joka elää tukipumpun kanssa odottaessaan uutta sydäntä (Ylen artikkeli).

Esimerkiksi viime vuonna oli 116 aivokuollutta elinluovuttajaa, jotka luovuttivat yhteensä 345 elintä ja 2262 kudossiirrettä. Siirtoelinten tarve on selkeästi suurempi kuin elinluovutusten määrä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Täten Suomessa, kuten Euroopassa ja muualla maailmassa, on huoli siirtoelinten riittämättömyydestä. Elinsiirtojonossa jopa joka kymmenes potilas kuolee saamatta sopivaa siirrännäistä ajoissa.

Euroopan komission rahoittaman Eudonorgan-projektin tavoitteena on lisätä niin elinluovutusten kuin elinsiirtojen määrää. Suomessa tavoitteisiin pyritään tunnistamalla jokainen mahdollinen luovuttaja, kouluttamalla terveydenhuollon henkilöstöä ja jakamalla yleistietoutta maallikoille. Myös aiheen näkyvyys (sosiaalisessa) mediassa on havaittu hyödylliseksi.

 

Meilahden avainyksiköiden aktiivisia toimijoita kampanjapöydän äärellä. Lupa kuvan julkaisuun tässä tekstissä.

 

Hoitohenkilöstön näkökulmasta on olennaista tunnistaa kuka soveltuu elinluovuttajaksi. Valtaosa luovuttajista on vakavan aivovamman saaneita lainmukaisesti aivokuolleeksi todettuja henkilöitä. Munuaisen voi luovuttaa myös elävä luovuttaja, perheenjäsen, kuten Markuksen tarinassa Ylen Akuutti-ohjelmassa.

Vasta-aiheita elinluovutukselle ovat hepatiitit B ja C, HIV, yli 85 vuoden ikä sekä syöpä edellisen viiden vuoden aikana. Perussairaudet eivät välttämättä ole este elinluovutukselle, ja tarkempaa soveltuvuutta testataan tutkimuksilla.

Koulutetun hoitohenkilökunnan tunnistaessa elinluovuttajan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, varmistetaan, ettei yhtäkään mahdollista elinluovuttajaa ja elinkelpoisia siirtoelimiä menetettäisi. Hoitohenkilöstön tulisi huolehtia omasta osaamisestaan tunnistaakseen mahdolliset luovuttajat ja valitakseen oikean hoitopaikan ajoissa.

Hoitohenkilökunnan on tärkeää osata jakaa myös maallikkoille oikeaa tietoa elinluovutustoiminnasta.

 

Teemaviikkoa varten suunnitellut posterit jaettiin kaikkiin 21 luovutussairaalaan jokaiseen elinluovuttajia hoitavaan yksikköön.

 

Oletettua suostumusta noudatetaan valtaosassa Euroopan maita, ellei henkilö ole eläessään ilmaissut kielteistä kantaa erikseen. Oletetusta suostumuksesta huolimatta on tärkeää, että tahto on kirjattu potilastietoihin, että omaiset tietävät elinluovutustahdosta tai että lompakosta löytyy elinluovutuskortti.

 

Aivokuollut elinluovuttaja voi luovuttaa myös kudoksia, kuten sarveiskalvot, luut, jänteet, iho, sydänläpät tai verisuonia.

 

Suomessa on 21 luovutussairaalaa, joissa elinluovuttajia hoidetaan ja joissa varmistetaan elinten siirtokelpoisuus aivokuoleman toteamisesta irrotusleikkaukseen. Elinsiirrot on keskitetty Meilahden sairaalaan. Elinsiirtotoimisto koordinoi koko prosessia ensimmäisestä ilmoituksesta alkaen.

 

Elinluovutukseen liittyviä linkkejä

 

Sairaan(hyvä)hoitaja facebookissa