Kuva: Hal Gatewood | Unsplash

Popsi, popsi... pillereitä?

Tänä vuonna Ohiossa ei koettu lainkaan termistä talvea. Kehoni on ollut hämillään lauheuden nostattamien allergeenien vuoksi. Lopulta sinuspäänsäryn saattelemana astelin kauppaan etsimään parasetamolia, paikalliselta nimeltään asetaminofeenia.

Hyllyt pursuavat asetaminofeenin lisäksi ibuprofeenia ja naprokseenia eri valmistajilta ja eri muodoissaan. Yksi asetaminofeenivalmiste on tarkoitettu sivuontelotulehdukseen, toinen niveltulehdukseen, lisäksi samaa lääkettä on jännityspäänsärkyyn ja kuumeeseen ja on valmisteita, joita voi ottaa päiväsaikaan tai ilta-aikaan. On tabletteja, kapseleita, kirsikanmakuista liuosta, suppoja, jauhetta. Kofeiinilla tai aspiriinilla tai molemmilla höystettynä.

Miten vaikeaa valinnan tekeminen on maallikolle, jos sairaanhoitajakin joutuu tovin seisoskelemaan hyllyn vierellä, päänsäryn vain yltyessä pohdinnasta. Valitettavasti olen lukenutkin eräänlaisesta polyfarmasiasta: vanhempi henkilö käytti eri tarkoitukseen osoitettuja asetaminofeenivalmisteita päällekkäisesti, koska ei tiennyt kaikkien sisältävän vain samaa lääkeainetta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Kun matkustin hiljattain Suomeen, haulasin apteekista kaiken muun ohella aspiriinirakeita helpottamaan migreenipäänsärkyä nopeasti. Kysyessäni sain varmistuksen, että saisin ostaa kaksi pakkausta eli 20 annosta, sillä suurin pakkauskoko saatavilla olevista aspiriinivalmisteista on 20 tablettia.

Vastuuntuntoisena sairaanhoitajana ajattelin tämän olevan ihan järkevää, sillä käsikauppatavaranakin ostettaviin lääkkeisiin kun liittyy riskinsä. Parasetamolia käytetään pahimmillaan tahallisiin yliannostuksiin ja suuri lääkepitoisuus voi aiheuttaa maksavaurioita. Ibuprofeenia saatetaan käyttää päivätasolla niin paljon, että perusterve potilas joutuu hakeutumaan hoitoon akuutin munuaisvaurion vuoksi.

Miltä tilastot näyttäisivätkään, jos lääkettä saisi ostaa vapaammin suuria määriä? Miten voisimme paremmin saavuttaa ja ohjeistaa ihmisiä käyttämään lääkkeitä oikein edes silloin, kun pakkauskoot ovat suhteellisen pieniä?

Vastapainona näihin rajoituksiin Suomessa on hämmentävää millaisia määriä esimerkiksi asetaminofeenia Yhdysvalloissa saa myydä ja ostaa.

Lähikaupasta voi ostaa purkin parasetamolia, joka sisältää 250 grammaa lääkeainetta.

Kun yritin valita itselleni sopivimman lääkepakkauksen, pyörittelin silmiäni 500 tabletin pakkauskoolle. Jos käyttäisin asetaminofeenia yhden gramman kolme tai neljä kertaa päivässä, kuten enimmillään suositellaan, tuo purkki riittäisi kahdesta kuukaudesta melkein kolmeen kuukauteen päivittäisessä käytössä, kuten ei suositella.

Huomionarvoista on myös se, että yhden 500 milligramman tabletin hinnaksi jää huikeat 0,012 dollaria. Verrattaessa Suomeen yksi esimerkki halvemmista geneerisistä valmisteista on 0,21 euroa per tabletti. Mitä isompi pakkaus, sitä matalampi hinta ja sitä houkuttelevampaa on ostaa turhan iso pakkaus lääkettä riskeineen ja haittoineen.

Päädyin ostamaan 10 kertaa pienemmän pakkauksen eli enimmäiskäytössä lääkettä riittäisi viikoksi. Todennäköisimmin ehdin siinä ajassa jo toipua oireistani. Lopulta suomalaisesta näkökulmasta ajattelen, että koemme ja suhtaudumme kipuun osana tavallista elämää emmekä turvaudu niin sanottuun laastariin niin herkästi enkä itsekään aio käyttää kuin yhden gramman satunnaisesti.

Sairaan(hyvä)hoitaja facebookissa

Mainos
Mainos