Kuva: Felix Plakolb | StockSnap.io

Positiivisuus: Sanoilla on merkitystä

Tekeekö se minusta huonon ihmisen, jos kehtaan myöntää, että olen ollut kovilla? Väsähdin ja minusta loppui kyky vain antaa ja antaa jatkuvasti. Olin katkera ja kiukkuinen, koska ahersin kuin muurahainen, juuri koskaan saamatta kiitosta tai kiitos ei paljoa hetkauttanut vaakakupissa.

Tällä alalla meillä on toki syytä mielipahaan, kun työtahtia on tiukennettu ja samalla palkkaa ja resursseja leikattu. Kotihoidosta akuuttiin olemme huolissamme. Siitä, miten me ammattilaiset jaksamme ja ehdimme hoitaa potilaitamme riittävän hyvin. Siitä, miten järjestelmä kykenee huolehtimaan kaikista inhimillisesti ja tasa-arvoisesti.

Epäoikeudenmukaisuutta on vaikea olla huomaamatta, ja sitäkin vaikeampaa on olla välittämättä. Toisenlaista epäoikeudenmukaisuutta on se, että järjestelmän näkyvimpänä osana saamme usein kuulla litanian valituksia, jotka pitäisi osoittaa toisaalle. Tässä kaikessa on ainekset sille, että huonoista päivistä tuleekin kausia tai työpaikka menettää vetovoimaisuutensa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Vuosilomalla tuntui, etten saa nostettua itseäni suosta, joka oli imaissut jalkani tukevaan otteeseensa. Yritin ladata itseäni uudelleen rentoutumalla, jopa lillumalla kylpylässä. Toipuminen ei kuitenkaan oikein ottanut onnistuaakseen.

Lopulta aloin kuunnella erästä podcastia, Nurse Keith Show’ta, koska yritin löytää inspiraatiota. Lupaavasti otsikoidut jaksot pitivät sisällään hyväksyvää ymmärrystä ja voimaannuttavia ajatuksia. Minua puhutteli etenkin se tosiasia, että hoitotyö on tavallista raskaampi ammatti, mutta voimme itsekin vaikuttaa onnellisuuteemme.

Keith painotti, että sanoilla ja ajatuksilla on suuri vaikutus. Se, miten puhumme potilaille ja potilaista, kollegoille ja kollegoista sekä itsellemme ja itsestämme ei ole merkityksetöntä. Kaiken hyvän ja hyödyllisen vuoksi olisi harjoitettava enemmän positiivisuutta.

Vaikka tilanteet olisivat vaikeita ja turhauttavia, voimme aina valita miten ilmaisemme itseämme ja siten vahvistaa positiivista kulttuuria. Kirjoitin uusimmassa kolumnissanikin siitä, miten positiivisen itsevarma asenne vaikuttaa pohjimmiltaan hoidon laatuun, mutta siinä ohessa myös työhyvinvointiin.

Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta ainakin voin itse tehdä jotain.

Palasin töihin tällä tietoisella asenteella ja toipumiseni käynnistyi vihdoin. Yritän parhaani, mutta en pyri täydellisyyteen. Olen töissä potilaita varten ja potilaat saavat huomioni. Välitän myös kollegoistani ja kiitän yhdessä tehdystä työstä.

Sairaan(hyvä)hoitaja facebookissa

Mainos
Mainos