Kätilö Tiina Sellman saa Jyväskylän sairaala Novan uudesta vaateautomaatista oikeaa kokoa olevan työasun kulkukorttiaan vilauttamalla. Kuva: Kristiina Kontoniemi

Tehyläiset arvioivat asujaan: mitoitus mättää ja housut näkyvät läpi – kiitosta raskausaikaan sopivista vaatteista

Tehyläiset antoivat palautetta työasuistaan. Miten vaatevalmistajat vastaavat?

Pyjama, peltivaate, hikimaja... rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Tehy-lehden työvaatekyselyyn vastasi maaliskuussa lähes 500 tehyläistä. Vastauksista käy ilmi, että vaatteilta odotetaan paljon.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Kovat vaatimukset eivät yllätä toimitusjohtaja Noora Salonojaa työvaatteita valmistavasta Touchpointista.

”Se hetki, kun valmistuneena laittaa työasun ensimmäistä kertaa ylleen, symboloi paljon. Monelle työasu on vaate, jota käyttää eniten. Ei ihme, että se herättää tunteita”, Salonoja sanoo.

Hänen johtamansa yritys on valmistanut esimerkiksi tuliterän Jyväskylän sairaala Novan vihreät työasut. Sen käsialaa ovat myös Taysin reilun vuoden ikäiset siniset mikrokuituasut.

Toivoisin elastaania kankaaseen tai housumallia, joka olisi suunniteltu naisten muodoille. Nyt oletus on, että kaikki naiset ovat vartaloltaan ohuita kukkakeppejä. (Sairaanhoitaja, perusterveydenhuollon vastaanottopoliklinikka)

Moni vastaaja otti puheeksi vaatteen istuvuuden. Meitä on moneksi, mikä lisää suunnittelun haastavuutta. Esimerkiksi pienelle ja pyöreälle lahkeet ovat usein pitkät.

”Kuulostaa tutulta. Istuvuudesta tulee usein palautetta. Siihen pystyy vaikuttamaan hyvällä kaavalla, mutta kyllä välillä vaadittaisiin housujen lyhennystä tai pidennystä. Vaatekokoja tarvitaan paljon. Pienin koko meillä on mallista riippuen XXS ja isoin voi olla 6XL”, Salonoja sanoo.

Eniten käytetään kokoja M ja L. Kokohaarukka on viime vuosina kasvanut. Ihmiset ovat entistä pitempiä ja osa myös entistä tuhdimpia. Toisaalta esimerkiksi Aasian maista muuttaneet työntekijät voivat olla hyvinkin siroja.

Joillakin kyselyyn vastaajilla oli nimikoitu, oma asu, mutta varsinkin isoilla työpaikoilla työvaatteet ovat yhteiskäytössä. Jotkut työnantajat suhtautuivat lahkeiden lyhentämiseen suopeasti, kaikki eivät. Housuissa auttaa myös säätömahdollisuudet kuten kuminauha lahkeensuissa tai pitkä resori, jota voi kääntää.

Olo on kyykyssä ja lattialla todella tukala, kun vaatteita pitää repiä, että saa kädet ylös tai jalat taipumaan. Kaikkiin asentoihin ei vaan taivu, joten ohjaan potilaita sanallisesti. Maski kruunaa olon. (Fysioterapeutti, psykiatria)

”Joustavuus ja taskut. Ne kaksi asiaa nousevat esille, jos kysymme toiveita vaikka messuilla, kertoo avainasiakaspäällikkö Henna Saarikoski työvaatevalmistaja Medantasta. Hän on entiseltä ammatiltaan tehohoitaja.

Medantan asiakkaina on sote-alan yrityksiä, esimerkiksi Mehiläinen, Oral ja Pihlajalinna. Medanta on tuonut asuihinsa urheilutekstiileistä tuttuja ominaisuuksia kuten juuri joustavuutta. Elastaani on kallis materiaali, joten se näkyy väkisinkin vaatteen hinnassa. Elastaani myös hankaloittaa vaatteen kierrätettävyyttä uudeksi raaka-aineeksi.

Taskut puhuttivat myös Tehy-lehden kyselyssä. Taskuja toivottiin lisää ja syvempää mallia. Moni vastaaja kertoi, että kumartuessa tavarat leviävät taskuista. Moni toivoi reisitaskua.

Noora Salonoja oli aiemmin töissä Reimalla, joka valmistaa muun muassa lasten ulkohaalareita. Hoitajien työvaatteiden suunnittelussa on hänen mielestään jotakin samaa.

”Materiaalin pitää kestää älyttömästi.”

Työvaatteessa kontataan, saunotetaan ja tehdään vaikka mitä. Vaatteen pitää kestää myös kovaa pesua.

Vielä 15 vuotta sitten vaatteiden väri alalla oli valkoinen. Muuta väriä oli korkeintaan tereissä.

Valkoisista housuista kyselyyn vastaajat halusivat sanoa pari valittua sanaa: tahrat näkyvät, alusvaatteet kuultavat läpi ja kuukautisten aikaan saa jännittää.

Nykyään valkoisen, sinisen ja vihreän lisäksi vaatteissa näkyy jopa pinkkiä, fuksiaa, denimiä ja ruutukuosia. Vaatefirmat kertovat, että värimaailma saa kansainvälisiä vaikutteita myös television välityksellä: kun Teho-osasto alkoi, se vaikutti asujen väritykseen.

Osa M-koon housuista tippuu päältä, osa ei mahdu jalkaan. (Sairaanhoitaja, Oys)

Tämän ongelman vaatevalmistajat epäilevät johtuvan siitä, että kyseessä on eri mallistojen housut. Toki maanantaikappaleitakin syntyy joskus, sillä vaatteiden ompelu vaatii yhä käsityötä.

Kyselyyn vastanneet tehyläiset valittivat myös sitä, että joskus vastapestyssä työvaatteessa haisee valmiiksi hiki.

Synteettiset kuidut imevät hienhajua, minkä huomaa kotona urheiluvaatteista. Medanta on kehittänyt antimikrobisen työvaatemateriaalin: kankaan pinnassa on polymeerinen kalvo, jossa pöpöt eivät elä. Valmistaja lupaa, että siihen hajut eivät tartu. Vaatteita pitää myös pestä tarpeeksi usein, sillä lika rikkoo kuituja.

Osa kyselyyn vastaajista toivoi erikseen naisten ja miesten mallistoa. Osa taas kummeksui sitä ja kannatti unisexiä. Sairaaloissa on usein unisex-mallin paita, sillä muuten vaatemäärä monine kokoineen paisuisi valtavaksi.

Jotkut vastaajat kaipasivat raskausaikaan sopivaa työvaatetta. Joillakin työpaikoilla sellainen onkin käytössä: kehuja tuli Medantan valmistamasta Mehiläisen työasusta.

Monessa vastauksessa toistui, että vaatteista irtoaa väriä alusvaatteisiin.

Näin saattaa vaatevalmistajien mukaan käydä, jos käytössä on halvin materiaali. Medantassa on kuultu tapauksista, joissa on värjääntynyt niin taukohuoneen sohva kuin ammattilaisten pakarat. Jos värimolekyyli on vääränkokoinen tekstiilikuituun nähden, voi tapahtua ylivärjäytyminen. Silloin väriä saattaa irrota pitkän aikaa.

Työnantaja tarjoaa liivin. Muutoin käytän omia vaatteita. Työnantaja voisi tarjota myös housut ja paidan, jotka sopivat psykiatriseen osastotyöhön. (Sairaanhoitaja, lastenpsykiatria)

Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista työnantaja kustansi työvaatteet, mutta esimerkiksi kotihoidossa moni sai työnantajalta pelkän liivin. Myös kehitysvammaisten parissa, lastensuojelussa ja päihdehuollossa ollaan usein omissa vaatteissa. Varhaiskasvatuksessa omien vaatteiden käyttäminen on hiertänyt pitkään.

Korona on hieman parantanut tilannetta. Ainakin sairaalapesulan työt ovat lisääntyneet selvästi, kertoo tekstiilipäällikkö Ulla Lappalainen Sakupelta.

”Työnantajat ovat alkaneet kustantaa työvaatteita sellaisille ammattiryhmille, jotka ennen käyttivät omia vaatteitaan. Joukossa on esimerkiksi vammaisten hoivayksiköissä työskenteleviä. Tätä on vaadittu työturvallisuuden vuoksi. Meidän kantamme on, että vaatteiden vieminen pestäväksi kotiin ei ole hygieenistä.”

Millaisia trendejä työvaatteissa on havaittavissa?

Kun näyttelijä Iina Kuustonen kääri Syke-sarjassa työpaidan hihoja, Medantassa huomattiin, että tapa lähti leviämään työpaikoilla. Sykkeen asut ovat Medantan.

Jotkut tekevät työasusta omannäköisen avainnauhalla, kengillä tai vaikka kätilöhupparilla. Joka paikassa se ei ole mahdollista hygienian ja turvallisuuden vuoksi.

Moni hoitaja kääräisee housujen lahkeet sukkien sisään. Eloa asuihin tuodaan värikkäillä kengillä. Urheilutossuja näkyy paljon.

Se on työasu eikä mikään joulukuusi. Sitä ei tuunata. (Sairaanhoitaja, Niuvanniemen sairaala)

Työvaatevalmistajien kanssa jutellessa käy selväksi, että toiveiden tynnyrissä on paljon lippusia, mutta rajoja asettavat eurot – mitä työnantaja on valmis pulittamaan asuista?

Julkisissa kilpailutuksissa hinnalla on iso merkitys. Sitä epäili pisteliäästi myös useampi tehyläinen.

Joskus hinnan merkitys on kilpailutuksissa 60 prosenttia ja laadun 40. Voi myös olla, että laatu painaa vain 20 prosenttia.

Sekä Medanta että Touchpoint peräävät hankintoihin vastuullisuutta.

Touchpointin tytäryritys avaa kesän kynnyksellä Paimioon poistotekstiilejä käsittelevän laitoksen. Siellä sairaalatekstiilistä valmistetaan kierrätyskuitua, josta voidaan jatkojalostaa kuitukangasta ja eristysmateriaalia. Laitos on Pohjoismaiden suurin. Vielä tällä hetkellä suurin osa tekstiileistä hävitetään polttamalla.

”Vaatteet on saatava uusiokäyttöön. Emme voi jatkaa nykymeininkiä. Julkisilla kilpailutuksilla on iso merkitys alan kehitykselle. Jos niissä vaaditaan vastuullisuutta, se puskee koko alaa eteenpäin”, Noora Salonoja toteaa.

Käytän mekkoja, jotka on valmistettu niskamerkinnän mukaan vuonna 1993. (Sairaanhoitaja, Husin tornisairaala)

Milloin työvaate tulee tiensä päähän? Tekstiilipäällikkö Ulla Lappalainen Sakupelta arvioi, että asu kestää 3–5 vuotta, joskus kauemminkin. Pesulassa on selvät kriteerit siihen, milloin vaate poistetaan. Syy voi olla vaikka tahra, joka ei lähde. Niitä jää useimmiten lääkeaineista.

Useampi vastaaja tuumasi, että hyvä työasu lisää työn mielekkyyttä.

”Työasu on tärkeä työnantajamielikuvan kannalta. Sillä voi myös osoittaa arvostusta työntekijälle. Sitä lähemmäksi työntekijän ihoa ei oikein pääse”, Noora Salonoja muotoilee.

Juttuun on haastateltu myös toimitusjohtaja Anu Kivelää Medantasta ja myyntijohtaja Joni Mäenpäätä Touchpointista.

Jutun haastattelut on tehty etänä pitkissä urheilukalsareissa ja keltaisessa verryttelytakissa, niin sanotussa haastattelutakissa.

Lue lisää:

Tykkäätkö työasustasi? Fysioterapeutti, lastenhoitaja ja sairaanhoitaja esittelevät vaatteensa

Mainos
Mainos

Kommentit

Käyttäjän Ritva Collan kuva

Vuosien mittaan työvaatteet ovat muuttuneet moneen kertaan.Keinokuituinen vaate, joka ei jousta on kamalin. Lisäksi vaatteet, esim KYS ovat epäsiistin näköiset, eivät jousta, mitoitus tehty jollain standartilla, jolloin lahkeet liian pitkät ja yläosa roikkuu päällä, taskut ovat retkut pussit. Teen nykyisin keikkaa, olen eläkeläinen. Yksityispuolella työasut ovat istuvampia, joustavaa, osin puuvillaa,joten päällä miellyttävämmät. Vaatteet ovat istuvampia ja siistin näköisiä, taskuja on riittävästi, joka lisää käytännöllisyyttä.