Taistelu palkkasaatavista viivästytti Jyrki Vihmakosken sairaanhoitajaopintoja. Kuva Pasi Leino

Sitkeys tuotti yhteensä 50 000 euroa

Sairaanhoitajaopiskelija Jyrki Vihmakoski sai entiseltä työnantajaltaan palkkasaatavia ja korvausta laittomasta irtisanomisesta.

Pienet yksityiset sosiaalialan työpaikat työllistävät Tehyn edunvalvontaa valitettavan usein. Osa työpaikoista noudattaa työehtosopimuksia hyvin, mutta osa rikkoo niitä järjestelmällisesti, mikä antaa niille vääränlaista etua kilpailussa kuntien ostopalvelusopimuksista.

Lähihoitaja ja sairaanhoitajaopiskelija Jyrki Vihmakoski koki, miten vakavarainen hoivayritys kikkailee haittalisien, ylitöiden ja lomarahojen maksamisessa. Varsinaissuomalaisessa yrityksessä on parikymmentä työntekijää. Asukkaat ovat mielenterveyskuntoutujia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Jyrki aloitti yrityksessä 2011 osa-aikaisena yöhoitajana suullisella työsopimuksella. Hän oli vaihtanut metallialan työt lähihoitajaopintoihin edellisenä vuonna. Työnantaja ei maksanut tessin mukaista yötyölisää, mutta työsopimuslain mukaisen sunnuntailisän Jyrki sai. Työnantaja lupasi vakituisen kokopäivätyön valmistumisen jälkeen.

– Kahden lapsen yksinhuoltajalla ei ollut vaihtoehtoja.

Työnantaja piti lupauksensa, ja Jyrki sai valmistuttuaan vakipestin. Palkka pysyi samana, mutta työnantaja kannusti tekemään lisäksi ylitöitä, ilman ylityökorvauksia.

Vuonna 2013 Jyrki aloitti sairaanhoitajaopinnot. Samoihin aikoihin hän otti puheeksi puuttuvat palkanlisät työnantajan kanssa. Työpaikalla ei ollut luottamusmiestä, eikä Jyrki ollut vielä tuolloin Tehyn jäsen.

Suosittelen liittymään ammattiliittoon.

Jyrki Vihmakoski

Jyrki tiesi, että palkkasaatavat vanhenevat viidessä vuodessa. Opinnot olivat vielä kesken, joten hän päätti antaa asian toistaiseksi olla ja jatkoi kokoaikaisena yöhoitajana. Hän piti työvuoroista tarkkaa kirjaa ja pisti palkkakuitit talteen.

Vuonna 2015 työnantaja alkoi merkitä Jyrkille päivävuoroja, mikä ei ollut alkuperäisen sopimuksen mukaista ja hankaloitti opiskeluja. Jyrki lähetti vastalauseensa sähköpostilla, jotta siitä jäi jälki. Hän vaati maksamatta jääneitä ­lisiään. Työnantaja palautti yövuorot ja nosti peruspalkkaa kaksi kertaa hiukan, mutta lisiä ei edelleenkään maksettu.

– Päätin hoitaa työni mahdollisimman hyvin, valmistua ja hakeutua työpaikkaan, jossa työntekijää arvostetaan.

Viime vuonna palkkasaatavat olivat vanhentumassa, joten niitä piti ryhtyä penäämään.

Jyrki oli saanut selville, että yrityksen talous oli hyvässä kunnossa. Sairaanhoitajaopinnoissa oli edessä viimeinen harjoittelu, ja sen jälkeen tiedossa olisi mahdollisesti työpaikka.

– Lähetin työnantajalle vaatimuksen saatavista. Ylityökorvauksia en vielä pyytänyt, kun en ollut varma, miten ne muodostuvat.

Jyrki oli liittynyt Tehyyn. Hän ei kuitenkaan voinut palkata asianajajaa liiton oikeus- ja vastuuvakuutuksen turvin, koska palkkasaatavat olivat muodostuneet ennen jäsenyyttä. Hän kysyi neuvoa Tehyn lakimieheltä, mutta halusi lopulta laskea saatavansa itse, vaikka urakka ja stressi oli valtava. Lisäksi hän kahlasi läpi lainsäädäntöä.

– Lapsetkin kysyivät, että mitä sä iskä koko ajan lasket ja luet.

Neuvottelussa oli työnantaja asianajajineen. Jyrki oli yksin. Työnantaja tarjosi salaista sopimusta. Korvaussumma oli auki, mutta esillä oli 30 000 euron kertakorvaus. 56-vuotias Jyrki tajusi, että jäisi tappiolle eläkekertymässä, koska kertakorvauksesta ei kerry eläkettä. Kaupan päälle tulisi vaikeuksia verottajan ja te-toimiston kanssa.

Jyrki lisäsi vaatimukseensa ylityökor­vauk­set ja korvauksen laittomasta irtisanomisesta. Tässä vaiheessa hän oli palkannut omalla kustannuksellaan asianajajan, koska oli valmis menemään oikeuteen.
Työnantaja päätti kuitenkin sopia asian. Jyrki sai vuorolisiä ja ylityökorvauksia korkoineen viideltä vuodelta yhteensä noin 38 000 euroa. Lisäksi hän sai 12 000 euron korvauksen laittomasta irtisanomisesta. Myös salassapito poistui sopimuksesta.

Palkkakiista vei voimia ja viivästytti opintoja, mutta tarkoitus on valmistua tämän kevään aikana.

– Lopputulos on hyvä, mutta en suosittele vastaavaa urakkaa kenellekään. Sen sijaan suosittelen liittymään ammattiliittoon. 

Ylityökorvaukset yksityisellä sosiaalipalvelualalla

  • Jaksotyötä tekevälle muodostuu ylityötä, kun työaika ylittää kolmen viikon jaksolla 116 tuntia ja 30 minuuttia. Ensimmäisistä 18 ylityötunnista maksetaan 50 prosentin korotus. Seuraavilta tunneilta maksetaan 100 prosentin korotus.
  • Yleistyöajassa maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.
  • Lauantaityöstä maksetaan 25 prosentin korotus ja sunnuntaityöstä 100 prosentin korotus.
  • 15 prosentin iltalisä on maksettava klo 18–21. Yölisää maksetaan kello 21–6 joko 30 prosenttia tai jaksotyössä 40 prosenttia.

Julkaistu Tehy-lehdessä 3/2018

6.3. klo 12.12 Lisätty tiedot yksityisen sosiaalipalvelualan ylityökorvauksista.
 

Mainos
Mainos