CFS-potilaat kulkevat usein lääkäriltä toiselle saamatta asianmukaista diagnoosia. Kuva iStock.

CFS uuvuttaa potilaan

Pitkäaikaista väsymysoireyhtymää luullaan usein psykiatriseksi sairaudeksi.

Krooninen väsymysoireyhtymä (Chronic Fatigue Syndrome eli CFS) on vielä melkoinen mysteeri, vaikka siitä tiedetään jo paljon. Suomessa oireyhtymää ei kuitenkaan tunneta kovin laajasti.

Noin kolmasosa sairastuneista pystyy olemaan työelämässä, mutta suuri osa jää työkyvyttömiksi. Monet potilaat kokevat, ettei heitä ymmärretä. He kulkevat lääkäriltä toiselle saamatta asianmukaista diagnoosia, hoitoa tai vakuutuslääketieteellisiä etuja.

CFS:ää pidetään usein psykiatrisena sairautena, ja potilaalle määrätään herkästi masennuslääkkeitä. Sitä se ei ole, vaikkakin pitkittyessään siihen saattaa liittyä oheissairautena masennusta ja ahdistuneisuutta.

Sairauteen liittyy voimakas uupumus, johon ei nukkuminen auta.

Väsymys ja voimattomuus ovat tyypillisiä depressiopotilailla. CFS:ssä väsymykseen ei kuitenkaan liity aloitekyvyn tai mielihyvän tunteen menettämistä vaan keskittymisvaikeuksia, muistiongelmia ja fyysistä uupumusta.
– CFS-potilaat saavat mielihyvää pienistäkin asioista ja innostuvat uusista ideoista. He tsemppaavat itseään viimeiseen asti, kunnes romahtavat fyysisesti ja psyykkisesti, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, professori Olli Polo.

Romahtaminen merkitsee konkreettisesti tilaa, jossa potilas ei pääse rasittavan liikunnan jälkeen kahteen päivään ylös sängystä tai hän kulkee vaativan kokeen tai haastattelun jälkeen kuin aivosumussa ymmärtämättä kunnolla puhetta tai lukemaansa.

Kroonisen väsymysoireyhtymän syytä ei tiedetä. Polon mukaan kysymyksessä on autonomisen hermoston sairaus, jossa erityisesti sympaattisen hermoston toiminta on puutteellista. Siksi oireita voi esiintyä missä tahansa elimessä, jota sympaattinen hermosto säätelee – niin ruoansulatuksessa, hengityksessä kuin verenkierrossakin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Sairauteen liittyy voimakas uupumus, johon ei nukkuminen auta. Monet potilaat ovat kuvanneet, että he olivat ennen väsymyksen ilmaantumista terveitä ja energisiä. Osa on harrastanut liikuntaa jopa huipputasolla asti.

Uupumus voi jäädä päälle infektion jälkeen tai ilmaantua pikkuhiljaa hiipien. Uupumukseen liittyy muita oireita, joista yleisimpiä ovat lihas- ja nivelsäryt, voimakas päänsärky, migreeni, pahoinvointi, unihäiriöt, jatkuva kuumeilu ja sydämen rytmihäiriöt.

Lisäksi sairastuneilla voi olla hyvin erilaisia tuntemuksia, kuten vatsavaivoja, ärtyvän suolen oireyhtymä, aamujäykkyyttä, ääni- ja valoherkkyyttä, lihasheikkoutta, huimausta, ihottumia, hiustenlähtöä, näköhäiriöitä, silmien ja suun kuivuutta, kuukautishäiriöitä, virtsaamisvaikeuksia ja alentunutta alkoholin sietokykyä.

Potilaat voivat kärsiä myös toistuvista pitkittyvistä virus- ja bakteeri-infektioista. Kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet ovat usein turvoksissa ja aristavat. Ongelmia on myös kehon lämpötilan ja verenpaineen säätelyssä.

CFS:n ja fibromyalgian oirekuvat menevät osin päällekkäin. Uupumus on yhteinen tekijä, mutta fibromyalgiassa korostuvat kivut ja CFS:ssä kognitiivinen ja fyysinen uupumusherkkyys.

Eri tutkimuksissa kroonista väsymysoireyhtymää on arvioitu sairastavan 0,007–3,0 prosenttia väestöstä. Olli Polon mukaan CFS-oireista voi kärsiä jopa 50   000 suomalaista.

Oireyhtymä on yleisempi naisilla kuin miehillä. Useimmilla CFS alkaa 20–40 vuoden iässä. Taipumus kulkee suvussa, samassa perheessä voi olla useampia oireilijoita. Vaativuus, vastuullisuus ja suorituskeskeisyys ovat uupumukselle altistavia persoonallisuudenpiirteitä.

Sairautta ei pystytä toteamaan laboratoriokokein.

Infektioista CFS:n aiheuttajiksi on epäilty herpes-, vihurirokko-, Puumala- ja enteroviruksia, hepatiitti B:tä ja C:tä sekä bakteereista mykoplasmaa ja keuhkoklamydiaa. Myös pitkäkestoinen, voimakas stressi voi laukaista CFS:n.

Sairautta ei pystytä toteamaan laboratoriokokein, vaan siihen päädytään yleensä potilaan haastattelussa esiin tulleiden oireiden perusteella ja sulkemalla pois muut sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita.

Olli Polo on löytänyt johtamallaan Unesta-klinikalla myös objektiivisia löydöksiä, joita hän käyttää kansainvälisten diagnostisten kriteereiden lisäksi.

CFS-potilaita on yritetty hoitaa monin tavoin. Masennuslääkkeet saattavat auttaa oheismasennukseen, mutta aiheuttavat runsaasti haittavaikutuksia. Oireet voivat lievittyä hetkellisesti pitkien antibioottikuurien ja viruslääkkeiden avulla.

Kognitiivis-behavioraalinen terapia voi auttaa sopeutumaan sairauteen, mutta ei helpota uupumisherkkyyttä.

Unesta-klinikalla on saatu lupaavia tuloksia uusista mahdollisista hoitomuodoista, mutta tutkimukset ovat vielä kesken. Erittäin pieni määrä naltreksonia voi lievittää uupumusta, samoin lisähappihoito. Monet alhaisesta verenpaineesta kärsivät ovat hyötyneet suolaliuoksesta, jota nautitaan litrasta kahteen päivässä.

Kun uupumus alkaa kehittyä, osa potilaista alkaa taistella sitä vastaan lisäämällä lenkkeilyä. Aluksi itsensä rääkkääminen ja adrenaliinieritys parantavat oloa. Voimakas kuntoilu johtaa kuitenkin elimistön romahtamiseen. Romahduksen jälkeen liikunta on aloitettava rasitustasoa hyvin hitaasti nostaen ja uutta romahdusta välttäen.

Polo suosittelee potilailleen monipuolista, terveellistä ja runsaasti energiaa sisältävää ruokaa, jossa on mukana myös suolaa. Jotkut saavat apua vitamiineista ja hivenaineista, etenkin magnesiumista.

Sairaalahoitoon joutuminen on monille CFS-potilaille kauhun paikka. Ääni- ja valoyliherkkyys, naapuripotilaan hoitotoimenpiteet ja sosiaaliset kontaktit rasittavat heitä niin suuresti, että toipuminen esimerkiksi leikkauksesta voi kestää huomattavasti kauemmin kuin muilla.

CFS-potilaan olisi hyvä saada levätä mahdollisimman rauhallisessa ja hämärässä ympäristössä. Potilaat hyötyvät myös suonensisäisestä nesteytyksestä senkin jälkeen, kun he pystyvät juomaan
 

Antero Leppävuori: Krooninen väsymysoireyhtymä, Duodecim 5/2006, Unesta Oy

CFS:n kriteerit

  • Krooninen väsymysoireyhtymä tarkoittaa vaikeaa väsymystä, joka on jatkuvaa tai uusiutuvaa ja on kestänyt yli kuusi kuukautta.
  • Väsymys ei johdu fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta.
  • Väsymyksellä on selvä alkamisajankohta, se ei poistu levolla ja se haittaa pahasti arkielämää sekä sosiaalisia suhteita.
  • Lisäksi oireyhtymään kuuluu neljä kuvassa luetelluista oireista.

Teksti Merja Perttula

Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2014

Mainos
Mainos