Osastonhoitaja Annamaija Ollikainen (keskellä), terveydenhoitaja Ruth Nygård (vasemmalla) ja sairaanhoitaja Sari Mäki ovat töissä Vuosaaren terveysasemalla, jossa puhutaan ainakin viittätöista kieltä. Kuva: Jaakko Martikainen

Nepalia, italiaa, saksaa, swahilia, ranskaa... Vuosaaren terveysaseman henkilökunta on poikkeuksellisen kielitaitoista

Itähelsinkiläisen Vuosaaren terveysaseman asiakkaista joka kolmas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Henkilökuntaa kannustetaan uusien kielten opiskeluun.

Helsinkiläinen Vuosaaren terveysasema sijaitsee metron itäisimmän päätepysäkin vieressä, seitsenkerroksisessa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Terveysasema palvelee noin 40 000:ää asukasta, ja asiakkaista 39 prosenttia puhuu äidinkielenään jotakin toista kieltä kuin suomea.

”Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi eniten puhutaan somaliaa, arabiaa, venäjää, viroa, darin kieltä ja persiaa”, kertoo osastonhoitaja Annamaija Ollikainen.

Vuosaaren terveysaseman monikulttuurisuus ja -kielisyys tuli positiivisena yllätyksenä Annamaijalle, kun hän aloitti siellä osastonhoitajana keväällä 2020. Terveysasemalla työskentelee lähes kuusikymmentä henkilöä, ja työyhteisössä puhutaan ainakin viittätoista eri kieltä.

”Rekrytoinneissa monipuolinen kielitaito katsotaan täällä aina eduksi.”

Vaikka Vuosaaren terveysasemalla laajalle kielitaidolle on tarvetta, Annamaija korostaa, että peruskielitaitokin riittää.

Vieraiden kielten taitamattomuus ei estä työskentelyä, kertoo Annamaija. Aina voi tilata tulkkipalvelun.

Annamaija tukee henkilökunnan kielten opiskelua, mikäli työresurssit antavat myöten.

”Helsingin kaupunki järjestää paljon kielikoulutuksia, ja niihin on ollut mahdollista osallistua työajalla.”

Kielikylvyissä on treenattu ranskaa, ruotsia ja italiaa.

Viime syksynä terveysasemalla käynnistettiin kahvitunneilla vapaaehtoiset kielikylvyt. Kerran viikossa kahvitunnilla harjoitellaan ennalta valittua kieltä Learning cafe -tyyppisesti. Kieltä osaava työntekijä alustaa keskustelun, ja osallistumaan kannustetaan matalalla kynnyksellä. Kieltä taitamattomatkin ovat tervetulleita mukaan.

”Olen joskus vuosia aiemmin opiskellut ranskan kielen alkeita, ja kun työyhteisöön tuli ranskan kielen taitoinen, idea tapaamisista syntyi”, Annamaija kertoo.

Ranskan lisäksi kielikylvyissä on treenattu ruotsia ja italiaa.

”Tapaamisilla on tarkoitus lisätä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Samalla voimme rikastuttaa toistemme kielitaitoa ja oppia uusia asioita vieraasta kulttuurista.”

Vuosaaren terveysaseman puhelinpalveluun tulee päivittäin jopa yli 500 puhelua, ja asiakas voi soittaessaan valita asiointikieleksi suomen, ruotsin tai englannin. Annamaija lisäisi kielivaihtoehtoja.

”Valittavana pitäisi olla ainakin somalia ja arabia.”

Henkilökunnan laajaa kieliosaamista hyödynnetään asiakastyössä, ja osa asiakkaista pyytääkin omaa kieltään osaavaa hoitajaa tai lääkäriä hoitamaan asiaansa tai toimimaan tulkkina. Mahdollisuuksien mukaan sellainen pyritään järjestämään.

”Henkilökunnan monipuolista kielitaitoa voitaisiin hyödyntää kyllä enemmänkin”, Annamaija sanoo.

Ellei yhteistä kieltä ole, on huolehdittava tulkkauksesta.

Se ei aina kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Tiettyä kieltä osaava työntekijä ei ole aina saatavilla tai hän ei muusta syystä voi osallistua hoitoon.

”Lisäksi täytyy huomioida eettisyys. Jos samaa kieltä osaavat asiakas ja työntekijä esimerkiksi ovat tuttuja keskenään, tilanne ei välttämättä ole toivottava.”

Annamaija korostaa, että omalla kielellä asioimisella on asiakkaalle suuri merkitys.

”Silloin asiakas tulee helpommin ymmärretyksi ja hän kokee, että häntä kuullaan.”

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuulla on kertoa potilaalle ymmärrettävästi tämän terveydentilasta ja hoitovaihtoehdoista. Ellei yhteistä kieltä ole, tulkkauksesta on huolehdittava. Tulkkaus pitää tilata aina, kun se on asioiden hoidolle välttämätöntä.

Yhteisen kielen löytämisen avuksi Vuosaaren terveysasemalla on käytössä Túlka-tulkkauspalvelu. Se toimii mobiilisovelluksella, tietokoneella tai soittamalla, ja sen avulla saa ammattitulkin käyttöön jopa sekunneissa. Kielivalikoimaan kuuluu lähes 60 kieltä.

Pikatulkkauksen lisäksi tulkin pystyy varaamaan myös ajanvarauksella ja tarvittaessa paikan päälle.

Annamaija pitää työpaikkansa monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä isona rikkautena.

”Se on mahdollisuus kurkistaa maailmalle täällä terveysasemalla.”

Sarada Kharel, sairaanhoitaja

”Äidinkieleni on nepali, ja sen lisäksi puhun suomea ja englantia. Työssäni käytän englantia päivittäin ja toisinaan nepalia. Asiakkaat ovat kiitollisia ja onnellisia, kun saavat kertoa asiansa omalla kielellä. Hyvä palaute kielitaidosta auttaa työssä jaksamisessa.”

Sari Mäki, sairaanhoitaja

”Puhun suomen ja ruotsin lisäksi italiaa, englantia, espanjaa, ranskaa ja saksaa. Käytän kaikkia osaamiani kieliä työssä. Englantia ja ruotsia puhun päivittäin, italiaa vähintään kerran kuukaudessa. Vuosaaressa asuu paljon italiankielisiä, ja on mukava huomata työssä, kuinka yllättyneitä asiakkaat ovat, kun he pystyvät asioimaan italiaksi. Olen myös tulkannut italiaksi asiakkaan asioita lääkärin vastaanotolla. Vieraan kielen osaamiseni koen nopeuttavan asiointia.

Kiinnostus vieraisiin kieliin heräsi jo lapsuudessani. Hankin 1980-luvulla kirjekavereita eri maista ja kirjoitin englanniksi jo 12-vuotiaana. Ranskaa ja saksaa luin lukiossa. Italiaa opiskelin Laurea-ammattikorkeakoulussa ja espanjaa työväenopistossa.

Osallistuin viime syksynä Helsingin kaupungin järjestämälle ruotsin kurssille. Siellä opiskelin hoitotyön perussanastoa eli kielitaitoa, jota tarvitaan, kun varataan asiakkaalle aikaa ja pidetään vastaanottoa. Pyrin palvelemaan ruotsinkielisiä asiakkaita ruotsiksi. Aina en muista kaikkia sanoja, mutta ei haittaa, vaikka sanon jonkin sanan suomeksi väliin. Asiakkaat arvostavat, kun yrittää.

Jo opiskeluaikana minua kiinnosti maahanmuuttajien kotouttaminen. Minusta on kiinnostavaa, miten kieli, maa, ruoka ja tavat nivoutuvat yhteen. Laureassa opiskelin monikulttuurisuutta hoitotyössä. Pidän sitä tärkeänä.

Kannustan rohkeasti puhumaan vieraita kieliä ja asettumaan potilaan asemaan. Ei haittaa, vaikka verbin taivutus ei aina menisikään oikein.”

Ruth Nygård, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja

”Valmistuin sairaanhoitajaksi ja terveydenhoitajaksi Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012. Sen jälkeen suoritin terveydenhuollon maisteritutkinnon Ruotsissa. Puhun ruotsia, suomea, englantia ja swahilia, näistä kaksi jälkimmäistä ovat äidinkieliäni.

Pandemian aikana siirryin koronajäljitystyöhön seitsemäksi kuukaudeksi. Tykkäsin siitä, sillä sain käyttää eri kieliä. Maisteriopintoihini Ruotsissa kuului kansainvälinen terveydenhuolto ja epidemiologia. Nyt pääsin hyödyntämään osaamistani käytännössä.

Vuosaaressa käytän päivittäin eri kieliä ja lisäksi tulkkipalvelua. Ruotsia puhun lähes päivittäin, ja sen osaamisesta saan paljon positiivista palautetta.

Jos en hallitse asiakkaan omaa kieltä, jo pienistäkin asioista voi tulla hyvä mieli. Olen esimerkiksi opetellut venäjäksi sanomaan kiitos ja arabiaksi kysymään, tarvitsetko tulkin. Toivon, että asiakkaille jää tyytyväinen ja iloinen mieli kohtaamisesta.”

Tuoko kielitaito lisää palkkaa?

Sote-sopimuksen ja KVTESin mukaan työntekijälle voidaan maksaa kielilisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa.

”Määräys ei ole kuitenkaan sitova. Tehyn näkemyksen mukaan kielilisää tulisi maksaa silloin, kun vieraan kielen osaamista vaaditaan”, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja.

Kielilisää maksetaan lähinnä ruotsinkielisellä rannikolla ja pääkaupunkiseudulla, ja sen saaminen edellyttää yleensä näyttökoetta.

Erillisen kielilisän sijasta kielitaitovaatimus voidaan ottaa myös huomion tehtäväkohtaisessa palkassa.

”Kielilisän suuruus vaihtelee, usein se on 50 eurosta ylöspäin kuukaudessa”, Rapinoja sanoo.

Kuntapuolen työehtosopimusten kirjaukset kielilisästä koskevat vain suomea, ruotsia ja saamea. Muita kieliä ei ole mainittu.

”Yhtä lailla nekin tulisi huomioida, jos tehtävä niitä vaatii.”

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksessa ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksissa määräys kielilisästä on sitova. Yksityisen terveyspalvelualan sopimuksen mukaan työnantajan on maksettava kielilisää, jos työntekijältä edellytetään kielitaitoa. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan kielilisää on maksettava, jos työntekijältä edellytetään muun kuin suomen tai ruotsin kielen hallintaa.

Jos työnantaja ei maksa kielilisää, vaikka työehtosopimuksessa on siitä määrätty, kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen.

Hoitohenkilökunnan kielitaitovaatimus

  • Terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.
  • Työnantajan tulee varmistua siitä, että työntekijän kielitaito on riittävä.
  • Kielitaito tulee osoittaa joko suomen tai ruotsin kielessä. Osoittamiseksi katsotaan todistus yleissivistävien opintojen suorittamisesta suomeksi tai ruotsiksi, valtionhallinnon kielitutkinto tai yleinen kielitutkinto tai muu selvitys kielitaidosta. Valvira arvioi tapauskohtaisesti muun selvityksen.
  • Kaksikielisen kunnan ja kuntayhtymän on kyettävä antamaan asiakkaalle palvelua hänen valitsemallaan kielellä, joten palveluita on tarjottava sekä suomeksi että ruotsiksi. Saamenkielisillä alueilla saamelaisilla on oikeus käyttää asioinnissa omaa kieltään.

Lähteet: Valvira ja Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi

Teksti Hanna Uusitalo