Tutkimus toteutettiin valtakunnallisena sähköpostikyselynä keväällä ja alkukesästä 2016.
Joka viidennen vastaajan työtiloissa oli näkyviä merkkejä kosteusvauriosta. 16 prosenttia kärsi lääkärin toteamista astmaoireista.
Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi – heistä kolmannes useaan kertaan.
Tuula Putuksen mukaan tutkimuksen tulokset korreloivat kymmenen vuotta sitten tehdyn selvityksen kanssa. Työterveyslaitos kartoitti silloin kymmenen suuren keskussairaalan rakennuskannan kunnon. Jo silloin ilmeni, että 15 prosenttia sairaaloiden rakennuskannasta oli kiireellisten korjausten tarpeessa. Noin 30 prosenttia rakennuksista edellytti vähemmän kiireellistä korjausta.
– Uusi tutkimus osoittaa, että kosteus- ja homevauriot, muut sisäilmaongelmat ja koetut ilmanvaihdon ongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä hoitoalan työpaikoilla, Putus toteaa.
Vastikään ilmestynyt Käypä hoito -suositus vahvistaa, että astmalla on selkeä yhteys sisäilmaongelmiin. Tuula Putuksen tekemä tutkimus tukee tietoa, mutta nostaa esiin muitakin riippuvuussuhteita. Kosteusvaurioilla, työhuoneessa näkyvällä homeella ja homeen hajulla on vahva yhteys altistumiseen ja oireiluun.
– Erot ovat moninkertaiset verrattuna altistumattomiin.
Hengitystieoireet olivat kyselyyn vastanneilla erittäin yleisiä ja niillä oli vahva yhteys työaikaan ja -paikkaan. Nenän tukkoisuutta oli viikoittain joka toisella vastaajalla. 60 prosentilla oire liittyi työpaikkaan ja lievittyi muualla.
Äänen käheyttä oli 30 prosentilla vastaajista. Heistä 70 prosenttia ilmoitti oireen lievittyvän työpaikan ulkopuolella.
Silmäoireita oli viikoittain yli puolella vastaajista ja yhteys työaikaan oli vahva.
Infektiosairauksista selvästi yleisin oli kuumeeton flunssa.
– Potilastyössä tartuntalähteitä on tavallista enemmän ja herkästi tarttuvat virukset aiheuttavat epidemioita myös hoitohenkilökunnan parissa. Poskiontelotulehdusten aiheuttajat eivät ole herkästi tarttuvia, ja poskiontelotulehdusten määrä hoitajilla oli viisinkertainen tavanomaiseen verrattuna, Putus kertoo.
Sisäilmaongelmiin liittyy paljon myös yleisoireita, joista tärkeimpiä ovat väsymys, ärtyneisyys ja pään tuntuminen raskaalta.
Tehy vaatii kansallista korjausohjelmaa
Huono sisäilma lisää sairauspoissaoloja, mistä kertyy kallis lasku.
– Yhden työpäivän hinta työnantajalle on noin 300 euroa. Altistuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen, mikä on tragedia, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
Mitä pidempään korjaamisten kanssa vitkastellaan, sitä kalliimmaksi ongelma yhteiskunnalle tulee.
– Siksi tarvitaan pikaisesti kansallinen ohjelma terveydenhuollon rakennusten korjaamiseksi, Ojanperä vaatii.
Tehyllä on muitakin vaatimuksia: työnantajan vastuulla on huolehtia, että huonosta sisäilmasta kärsivän työntekijän oireilu loppuu. Työnantajan tehtävä on löytää työtilat, missä työntekijä pystyy työskentelemään. Myös valtiovallan pitää olla aktiivinen.
– Jos muut keinot eivät auta, valtiolla pitää olla keinoja, joilla tukea työntekijää työpaikan vaihdossa.
Tehy järjestää 14. marraskuuta sisäilmaseminaarin, johon voi osallistua myös netissä.
Teksti Terhi Mäkinen ja Vesa Turunen
Lue myös:
Astmahoitaja sai töissä astman – lääkkeitä enemmän kuin potilailla
