Mennään metsään!

19.2.2026
Tekstit Erja Taura-Jokinen | Kuvat Anu Kovalainen, Jari Lindeman ja haastateltava

Luonto rauhoittaa ja helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. ”Laavulla syntyy spontaanisti hyviä keskusteluja”, sanoo mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevä Mika Koutala.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Mika Koutala työskentelee Kajaanin ryhmätalossa, joka palvelee mielenterveyskuntoutujia arkipäivisin kello 8–15. Talon vieressä on niin sanottu terveysmetsä, jossa pääsee helposti esteettömälle polulle.

Reilun tunnin mittaisia ulkoiluhetkiä on ohjelmassa viikoittain.

”Yksi kohteista on laavu, jossa sytytämme nuotion, katselemme tulen loimotusta ja nautimme kiireettömästä tunnelmasta. Tällaisessa ilmapiirissä syntyy spontaanisti hyviä keskusteluja – sellaisia, joita tuskin viriäisi ohjatusti tuolien ympyrässä, sisätiloissa. Palautteiden mukaan kuntoutujat ovat kokeneet hyväksi sen, että saa vain olla, mitään suorittamatta.”

Mika Koutala lumisessa metsässä.

On hienoa tarjota matalan kynnyksen luontohetkiä niille, joilla luonnossa oleilu ja liikunta ovat jääneet arjessa paitsioon.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Mika Koutala

Koutala kertoo, että ryhmätalon henkilöstö suunnittelee luontohetket ja -retket hyvissä ajoin sekä ilmoittaa ne kuntoutujille reilusti etukäteen.

”Metsässä ei tarvitse patikoida kilometri- tai tuntitolkulla. On hienoa tarjota matalan kynnyksen luontohetkiä niille, joilla luonnossa oleilu ja liikunta ovat jääneet arjessa paitsioon.”

Tutkittua hyötyä metsästä

Terveysmetsiä on perustettu sairaaloiden yhteyteen Kajaanissa, Kouvolassa ja Lahdessa. Terveysmetsällä tarkoitetaan ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen suunniteltuja metsäalueita, joissa on esimerkiksi esteetön kulkureitti.

Terveysmetsä-malli luotiin alun perin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa vuosina 2014–2016. Sitä ovat kehittäneet muun muassa terveydenhuollon ja luontoalan ammattilaiset.

”Nyt sairaaloiden ja hoivayksiköiden pihoihin ja lähiympäristöön perustetaan kiihtyvällä vauhdilla alueita, joissa asukkaat ja potilaat pääsevät kosketuksiin luonnon kanssa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Maija Lipponen.

Maija Lipponen lumisessa metsässä.

Luonnossa psyykkinen ja kognitiivinen kuormitus vähenee, liikkuminen parantaa fyysistä terveyttä ja immuunipuolustus vahvistuu.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Maija Lipponen

Luonnon terveyshyödyt on todettu monissa tutkimuksissa.

”Psyykkinen ja kognitiivinen kuormitus vähenee, liikkuminen parantaa ­fyysistä terveyttä, immuunipuolustus vahvistuu ja luontoympäristö helpottaa sosiaalista kanssakäymistä”, Lipponen tiivistää.

Tutkimusta on tehty esimerkiksi työterveyshuollon luontoryhmästä, jonka tavoite oli tukea hyvinvointia ja työkykyä.

Ryhmä kokoontui työpäivän päätteeksi luontoympäristössä, jolloin ohjelmaan kuului mindfulness-harjoituksia, luontomielipaikkojen etsimistä ja niissä oleskelua sekä luonnossa liikkumista.

Ryhmää ohjasivat työterveyspsykologi ja -fysioterapeutti. Maija Lipponen oli mukana sisältöjen suunnittelussa ja näytteenotossa. Elimistön stressiä kuvaava kortisoli mitattiin osallistujilta iltaisin.

”Syljen kortisolipitoisuus oli alempi luontotapaamispäivinä verrattuna muihin viikonpäiviin. Ero oli tilastollisesti merkitsevä.”

Tuttu juttu useimmille

Maija Lipponen selvitti terveysmetsien käyttöä kesällä 2024 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Siihen vastasi 205 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointi­alueilta. Vastaajina oli muun muassa hoitajia, ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, terapeutteja sekä lääkäreitä ja muita ­asiantuntijoita.

”Oli hienoa, että vastaajista 86 prosenttia ilmoitti tietävänsä sairaalan ­vieressä sijaitsevan terveysmetsän. Yli puolet oli myös hyödyntänyt sitä työssään.”

Maija Vollar kasvokuva.
”Suomessa on kaikkien lähellä ilmaisia hyvän olon paikkoja”, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Maija Vollar.
Kuva:
Maija Vollar

Työkaveritkin pääsevät metsään

Maija Vollar on kehittänyt työparinsa kanssa luontoavusteista työnohjausta. Hänen potilaansa voivat käydä metsävastaanotolla. 

Psykiatrinen sairaanhoitaja Maija Vollar hyödyntää Lahden sote-keskuksen lähimetsää sekä potilaidensa että kollegojensa kanssa. Hän työskentelee kaksivuorotyössä tehostetun psykiatrian poliklinikalla.

Uusia työtapoja Vollar on kehittänyt yhdessä psykologi Sanna Nykäsen kanssa.

”Viime vuonna ryhdyimme suunnittelemaan ja toteuttamaan luontoavusteista työnohjausta. Sanna opiskeli tuolloin luontopainotteisessa työnohjaajakoulutuksessa.”

Vollar ja Nykänen pitivät työyhteisönsä kahdeksalle jäsenelle neljän kerran ryhmätyönohjauksen sairaalan lähimetsissä. Palaute oli niin hyvää, että kaksikko aikoo ohjata saman ­rupeaman tänä vuonna uudelle ryhmälle.

Potilastyössä Maija Vollar ohjaa masennuksen psykoedukaatio -ryhmää, joka sisältää 12 kokoontumista. Yksi kerroista toteutetaan luonnossa sairaalan lähimaastossa.

Harjoituksissa hyödynnetään monipuolisesti eri aisteja – katsellaan maisemaa lähelle ja kauas, kuunnellaan ääniä ja kosketetaan erilaisia pintoja, kuten sammalta.

Vollar on pitänyt metsävastaanottoa myös yksittäisille potilaille.

”Kysyn siihen etukäteen potilaan halukkuutta. Lähdemme ulos vain, jos se hänelle sopii.”

Viime vuoden strategiakisassaan Päijät-Hämeen hyvinvointialue nosti Sanna Nykäsen ja Maija Vollarin työn ykköseksi. Se käsitteli planetaarista terveyttä eli ihmisen ja luonnon keskinäistä riippuvuutta.

”Tulevaisuuden toiveeni on juurruttaa tämä ajatus osaksi julkista terveydenhuoltoa”, Vollar sanoo.

Huomaatko hengittäväsi vapaammin metsän keskellä?
Choices