Pitkään poissa töistä

16.4.2026
Teksti Marika Lehto | Kuvat Anna-Katri Hänninen

Veera Siidoroff oli sairauslomalla kolme kuukautta. Se oli isompi juttu kuin hän osasi etukäteen kuvitella.

Kun mikkeliläinen Veera Siidoroff, 41, palasi viime ­joulukuussa töihin pitkältä sairaus­lomalta, jo aamu kotona vaati tavallista enemmän keskittymistä. Enää päälle ei voinut laittaa oloasua. Jääkaapista piti muistaa ottaa eväät. Tuttu parkkipaikka oli sairausloman aikana poistettu käytöstä, joten autollekin oli mietittävä työpäivän ajaksi uusi paikka.

Työpaikalleen Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan Mielentaloon päästyään Veera sai sihteeriltä vinkin päivittää avaimensa. Työhuoneen numeronsa hän oli selvittänyt jo edellisellä viikolla työ­kaverilta.

Tietokone alkoi ensimmäisenä ruksuttamaan päivitystä. Työpuhelin ei meinannut aueta ollenkaan, koska Veera ei muistanut sen salasanaa. Potilastietojärjestelmän toimintaa piti kaivella muistin uumenista. Kotoa mukaan napatut eväät odottivat kiikuttamista jääkaappiin. 

Jälkikäteen ensihetkien muisteleminen naurattaa.

”Oli hämmentävää, miten puusta pudonnut voikaan olla kolmen kuukauden poissaolon jälkeen”, Veera virnistää.

Kasvokuva Veera Siidoroffista lumisateessa. Päällä pinkki villapaita.
Oma sairausloma sai Veera Siidoroffin ymmärtämään, miten tärkeää on, että joku kysyy elämän vastoinkäymisissä, mitä kuuluu.

Toisaalta yli 15 vuotta psykiatrian alalla eri tehtävissä toiminut sairaanhoitaja sai huomata, että oikeasti ammattitaito ei ollut kadonnut minnekään.

Veera sai myös huomata, etteivät työkaverit ja potilaat olleet unohtaneet häntä.

Kaiken kaikkiaan Veeran paluu kolmen kuukauden sairauslomalta sujui monin tavoin esimerkillisesti. Siihen vaikuttivat useat seikat, joiden pohtiminen on hyödyllistä myös muille sairauslomalle jääville, esihenkilöille ja läheisille.

”Itse en osannut etukäteen ollenkaan ajatella, miten pitkä prosessi jalkaleikkaukseni olisi. Tämä on ollut kärsimättömän ihmisen kärsivällisyysharjoitus.”

Jalka pakotti pysähtymään

Veera Siidoroffin pitkän sairausloman järjestelyiden pohtiminen alkoi töissä ja kotona kauan ennen sairausloman varsinaista alkua. Hän ei sairastunut tai loukkaantunut äkillisesti, vaan vasemman jalkaterän lapsuudessa todettu virheasento alkoi oireilla vähitellen keväällä 2024.

Aluksi tulehtunutta jännettä hoidettiin kipulääkityksellä ja fysioterapialla. Ne eivät kuitenkaan auttaneet. Veera joutui pahimpina aikoina kävelemään keppien kanssa töissäkin.

Oireet tuntuivat, vaikka Eloisan mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastaanotolla työskennellessä ei joudu kävelemään yhtä paljon kuin esimerkiksi päivystyksessä.

”Kun olin istunut potilaan kanssa 45 minuuttia ja minun piti kävellä tietokoneelle varaamaan uutta aikaa, jalka oli ihan sairaan kipeä”, Veera muistelee.

Mainos alkaa
Mainos alkaa
Sattuu ja tapahtuu -palstan juttuesimerkki tekstinä.
Mainos päättyy
Mainos päättyy

Keväällä 2025 ortopedit päättivät, että jalan virheasento on korjattava leikkauksella. Veera ymmärsi päätöksen oikeaksi paitsi jalan myös muun työkykynsä kannalta.

”En tiedä, mitä työkyvylleni olisi käynyt, jos arkea olisi pitänyt jatkaa niiden kipujen kanssa. En voi ajatella oman kehoni tuntemuksia silloin, kun puhun potilaiden kanssa.”

Samalla Veera oli kuitenkin myös pettynyt, että edessä häämötti iso operaatio ja sairausloma, jonka pituutta ei pystytty etukäteen tarkasti määrittelemään.

”Minua pohditutti kipu ja kaikki muu leikkaukseen liittyvä, mutta myös työpoissaolo, koska en ollut ehtinyt olla nykyisessä yksikössäni kuin alle vuoden. Opin koko ajan paljon uutta, enkä todellakaan ollut leipääntynyt työhöni.”

Tuki oli tärkeää, sillä Veera kokee, ettei potilastyössä ole koskaan sopivaa aikaa jäädä sairauslomalle.

Tilannetta auttoi työyhteisön suhtautuminen. Veera sopi esihenkilönsä kanssa, että hän pitäisi kesäloman vasta kesäkuussa olevan leikkauksen ja sairaus­loman jälkeen. Myös työkaverit kannustivat häntä hoitamaan jalan kuntoon ja olemaan huolehtimatta.

Tuki oli tärkeää, sillä Veera kokee, ettei potilastyössä ole koskaan sopivaa aikaa jäädä sairauslomalle. Hänen ­tapauksessaan sairausloman suunnittelua ja tilanteeseen suhtautumista auttoi merkittävästi se, että yksikössä toimitaan työpareina.

Veera tukee aikuisia potilaita pitkässä hoitosuhteessa ja tapaa heitä säännöllisesti kahdestaan. Työpari ei tiennyt Veeran potilaista yhtä paljon kuin hän, mutta työpari tiesi kuitenkin riittävästi. Niin potilaiden kanssa voitiin yksilöllisesti sopia, odottaisivatko tapaamiset Veeran paluuta vai kävisikö potilas hänen poissa ollessaan toisella hoitajalla.

Veeralle oli tärkeää tietää, että omien potilaiden hoito järjestyisi hyvin.

”Totta kai minulla oli heistä huoli. Muutamalle potilaalleni minun poissaoloni oli tosi hankala ajatus.”

Kesäkuun alussa 2025 Veera valmistautui juhannuksen jälkeen koittavaan leikkaukseen hyvillä mielin. Muutama viikko ennen leikkausta terveydenhuolto kuitenkin yllätti terveydenhuollon ammattilaisen. Veeran leikkausaikaa siirrettiin parilla kuukaudella leikkaavan kirurgin esteen vuoksi.

Suunnitelmat niin kotona kuin töissä menivät uusiksi. Esihenkilöllä oli sijainen, jonka kanssa Veera neuvotteli jäävänsä sittenkin ensin kesälomalle ja olevansa sitten muutaman viikon töissä ennen elokuun lopussa koittavaa leik­kausta. Potilaat piti kontaktoida tilanteesta uudelleen.

”Työn kannalta leikkauksen siirtyminen oli huono juttu, koska se pitkitti tilannetta ja hankaloitti hoitosuhteita.”

Kaikki ajatukseni olivat pitkään jalassa. Ei puhettakaan, että olisin pystynyt siinä tilanteessa keskittymään potilaan mieleen.
Musta-puna-valkoiset tennarit lattialla vierekkäin.

Kotona sairausloman alun siirtyminen osoittautui hyväksi asiaksi. Veera sai leikkauksen jälkeen toipua rauhassa, kun teinipojat lähtivät aamulla kouluun. Hän ei ollut osannut kuvitella etukäteen, miten kipeä ja avuton ison leikkauksen jälkeen on.

”Oli tuskaista oppia operoimaan sauvojen ja kipsin kanssa. Oli hyvä, että sain tehdä sen yksin hiljaisuudessa.”

Paluu ei ollut helppo

Istumatyöstä on helppo ajatella, että siihen voi varmaan palata nopeasti vaativankin leikkauksen tai fyysisen sairauden jälkeen. Veerakin oli alun perin ”lapsellisesti” kuvitellut, että kun hän vaan saa kipsin pois, hän palaa töihin.

”Ajattelin, että voisin opetella kävelemään uudestaan samalla kun käyn töissä”, Veera naurahtaa.

Todellisuus oli aivan toinen. Jalan särky, turvotus ja rajoittunut toimintakyky vaikuttivat arkeen kokonaisvaltaisesti.

”Kaikki ajatukseni olivat pitkään jalassa. Ei puhettakaan, että olisin pystynyt siinä tilanteessa keskittymään potilaan mieleen.”

Veera ymmärsi myös, ettei leikattu jalka kestänyt pitkää istumista ja alaspäin oloa. Muutenkin työkyky osoittautui sairauslomalla paljon monisyisemmäksi asiaksi kuin vain kyvyksi istua toimistotuolissa.

Työssäkäyvän ihmisen on noustava sängystä, vaihdettava vaatteet, laitettava aamupala ja ajettava töihin ja tehtävä tämä kaikki melko sutjakasti. Ja vaikka kuinka tekisi istumatyötä, askelia kertyy silti paljon enemmän kuin kotona.

Ensimmäisenä aamuna töissä työkavereita saapui Veeran ovelle toivottamaan hänet tervetulleeksi.

Veeran yksikössä työhuone saattaa vaihtua jopa saman työpäivän aikana. Ulkona liukastuminen pelotti, sillä leikattu jalka on pitkään kireä ja täysi toipuminen kestää vuoden.

Ortopedi oli jo alun perin arvioinut, ettei etukäteen määritelty kahden kuukauden sairausloma todennäköisesti riittäisi. Lopulta Veera oli poissa töistä kolme kuukautta.

”Oli tärkeää, että sain toipumisrauhan. Vasta viimeisen kahden viikon aikana pystyin aloittamaan töihin valmistautumisen.”

Veera palasi töihin ”intoa täynnä kuin ilmapallo”. Jännitystä lievensi se, että yhteys työpaikalle oli säilynyt. Esihenkilön kanssa oli soiteltu työpaikan ja omista kuulumisista ja läheisen työkaverin kanssa tavattukin.

”Oli tosi tärkeää, etten jäänyt toipumaan oman onneni nojaan.”

Ensimmäisenä aamuna töissä työkavereita saapui Veeran ovelle toivottamaan hänet tervetulleeksi.

”Tunsin oloni arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi työyhteisöä.”

Veera oli antanut esihenkilölleen luvan kertoa sairauslomansa syystä. Sana ei kuitenkaan ollut kiirinyt kaikille, sillä töihin palaajalta kyseltiin myös, oliko ollut kiva loma. 

Yhtä kaikki, välitön tunnelma kollegoiden kanssa nopeutti sopeutumista. Veera arvioi yhteydenpidon ja kohtaamisten olevan erityisen tärkeitä silloin, jos työntekijä on siviilielämässä yksinäisempi tai vasta uran alkuvaiheessa.

”Minua sairausloma muistutti siitä, kuinka paljon minulla on ihania ystäviä.”

Leikattu jalka kipeytyi uudelleen ja turposi iltaisin.
Jalat lepäämässä tuolin päällä.

Kontakti työpaikalle auttaa poissaolijaa siinäkin tilanteessa, jos sairausloman ajalle sattuu järjestelmänvaihdoksia tai yt-neuvottelut. Veera sai Eloisan syksyn 2025 yt-neuvotteluista tietoa esihenkilöltään. Hän odotti ratkaisuja sairauslomalla varsin levollisena. Lopulta oma työ säilyi entisellään.

Keskeisten it-järjestelmien muutos poissaolon aikana olisi ollut Veerasta iso asia.

”Siinä tapauksessa en olisi päässyt työntouhuun pariin päivään.”

Nyt Veera otti vastaan ensimmäiset potilaat jo toisena työpäivänään. Jälleennäkeminen oli iloinen, mutta Veeran piti valmistautua tapaamisiin enemmän kuin tavallisesti. Hän katsoi potilastiedot ja jutteli työparinsa kanssa.

”Normaalisti yleensä muistan potilaan tilanteen suoraan.”

Terveyttä oppi arvostamaan

Veera palasi töihin heti täysipäiväi­sesti. Se oli mahdollista työn luonteen takia.

”Fyysiseen kiireeseen eli esimerkiksi päivystykseen en olisi voinut vielä palata lainkaan.”

Töihin paluu tarkoitti istumisen ja askeleiden lisääntymistä. Leikattu jalka kipeytyi uudelleen ja turposi iltaisin. Veera haki käytävältä tuolin, jotta sai jalan sen päälle suoraksi. Kipu ei enää äitynyt niin pahaksi, että sitä olisi pitänyt lääkitä.

”Muutenkin koin, että tässä vaiheessa toipumista oli hyvä ajatella muidenkin mieliä kuin omaa.”

Ennen sairauslomaa Veera oli ollut viimeksi poissa töistä kaksospoikiensa vanhempainvapaalla 15 vuotta sitten. Poissaolo auttoi katsomaan omaa työtä ja elämää uusin silmin.

Sairauslomalla Veeralla oli aikaa miettiä tulevaisuuden urahaaveitaan. Hän myös iloitsi, että pääsi aloittamaan erityisellä energialla pitkään odottamansa dialektisen käyttäytymisterapian hoitokokonaisuuden. Työskentely sen parissa alkoi työpaikalla pian paluun jälkeen.

Sohvan pohjalla kaikkien mahdollisten tv-sarjojen äärellä oli myös aikaa ymmärtää, ettei makoilu ole kivaa elämää. Veera arvostaa entistä enemmän julkista terveydenhuoltoa, jolla oli varaa ja osaamista leikata hänen jalkansa ja taata sillä nelikymppisen työkyky kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Terveyden arvostus kasvoi.

”Eräs niin ikään leikkauksessa ollut kollega kysyi minulta, eikö olekin aika hienoa kävellä kahdella jalalla. Se on. Tätä ei osannut arvostaa, ennen kuin sen menetti.”

Heli Kannisto pinkissä puserossa, hymyilee.
Kuva:
Saara Partanen

Työpaikkaan kannattaa pitää yhteyttä myös sairauslomalla

Tehyn työelämäasiantuntijan Heli Kanniston mukaan pitkältä sairauslomalta paluu jännittää usein työntekijää. Palaajaa mietityttää esimerkiksi se, mikä työpaikalla on poissa ollessa mahdollisesti muuttunut, miten työkaverit ottavat vastaan ja onko ammattitaito vielä tallessa.

Paluuta voi helpottaa se, jos työpaikan ja työntekijän kesken on ollut kontakti jo sairausloman aikana. Jos sairausloma on suunniteltu esimerkiksi leikkauksen vuoksi, Kannisto kehottaa sopimaan etukäteen, miten esihenkilö pitää yhteyttä sairausloman aikana ja mistä syystä.

”Idea ei ole se, että työntekijää kuormitetaan työasioilla, vaan yleinen yhteydenpito”, Kannisto kuvailee.

Keskustelu sairausloman aikana auttaa työntekijää kuulumaan edelleen työyhteisöön ja esihenkilöä muistamaan työntekijän tilanteen. Kanniston mukaan työntekijän toiveita on kuitenkin kunnioitettava. Kaikki eivät halua, että pidetään yhteyttä.

Osa kokee työnantajan yhteydenoton sairauslomalla kyttäämisenä.

Työntekijän toiveita ja tunnelmia on hyvä kuulla myös työyhteisössä. Monia ilahduttaa sairauslomalla se, että kollegat muistavat jossain vaiheessa.

Koko työyhteisöä helpottaa, jos työpaikalla on selvät säännöt pitkien poissaolojen varalle. Silloin jokainen työyhteisön jäsen tietää, miten paluun hetkellä menetellään.

Töihin palaaja voi tarvita väliaikaisesti muutosta esimerkiksi työaikaan, työntekopaikkaan tai työnkuvaan.

Ennen työsuojeluvaltuutettuna toiminut Kannisto on huomannut ongelmia tulevan esimerkiksi siitä, jos muille työyhteisön jäsenille ei ole kerrottu muutoksista.

”Jos hoitaja ei esimerkiksi pysty väliaikaisesti nostamaan potilasta, se voi herättää kollegassa epäreilun tunteen siitä, että nyt oma työ muuttuu raskaammaksi.”

Viestintää sairauslomista vaikeuttaa se, ettei esihenkilö saa kertoa työntekijän terveystietoja eteenpäin. Työntekijä saa itse kertoa tilanteestaan sen verran kuin haluaa.

Yksityisyydensuoja on tärkeää muistaa myös silloin, kun hoitajan poissaolosta kerrotaan potilaille.

Kannisto toivoo, ettei sairauslomalta palaavan työntekijän työntekoon tehtäviä muutoksia tulkittaisi niin, että hänen työntekonsa on tehottomampaa kuin ennen.

”Ei ole niin, että jos et enää tee 100-prosenttisesti entistä hommaa, olet hyödytön. Aina on työtehtäviä, joiden tekeminen on hyödyksi.”

Työnantajan toivomaa tehokkuutta parantaa se, jos työntekijään työnkuvaan tehtäisiin tarvittavia muutoksia jo ennen esimerkiksi leikkausta. Muuten työntekijä voi joutua olemaan sairauslomalla sekä leikkausta ennen että sen jälkeen.

”Pitkä sairausloma vaikuttaa merkittävästi ihmisen tuloihinkin”, muistuttaa Kannisto.

Tuntuiko töihin paluu vaikealta pitkän poissaolon jälkeen?
Choices