Tehyn työelämäasiantuntijan Heli Kanniston mukaan pitkältä sairauslomalta paluu jännittää usein työntekijää. Palaajaa mietityttää esimerkiksi se, mikä työpaikalla on poissa ollessa mahdollisesti muuttunut, miten työkaverit ottavat vastaan ja onko ammattitaito vielä tallessa.
Paluuta voi helpottaa se, jos työpaikan ja työntekijän kesken on ollut kontakti jo sairausloman aikana. Jos sairausloma on suunniteltu esimerkiksi leikkauksen vuoksi, Kannisto kehottaa sopimaan etukäteen, miten esihenkilö pitää yhteyttä sairausloman aikana ja mistä syystä.
”Idea ei ole se, että työntekijää kuormitetaan työasioilla, vaan yleinen yhteydenpito”, Kannisto kuvailee.
Keskustelu sairausloman aikana auttaa työntekijää kuulumaan edelleen työyhteisöön ja esihenkilöä muistamaan työntekijän tilanteen. Kanniston mukaan työntekijän toiveita on kuitenkin kunnioitettava. Kaikki eivät halua, että pidetään yhteyttä.
Osa kokee työnantajan yhteydenoton sairauslomalla kyttäämisenä.
Työntekijän toiveita ja tunnelmia on hyvä kuulla myös työyhteisössä. Monia ilahduttaa sairauslomalla se, että kollegat muistavat jossain vaiheessa.
Koko työyhteisöä helpottaa, jos työpaikalla on selvät säännöt pitkien poissaolojen varalle. Silloin jokainen työyhteisön jäsen tietää, miten paluun hetkellä menetellään.
Töihin palaaja voi tarvita väliaikaisesti muutosta esimerkiksi työaikaan, työntekopaikkaan tai työnkuvaan.
Ennen työsuojeluvaltuutettuna toiminut Kannisto on huomannut ongelmia tulevan esimerkiksi siitä, jos muille työyhteisön jäsenille ei ole kerrottu muutoksista.
”Jos hoitaja ei esimerkiksi pysty väliaikaisesti nostamaan potilasta, se voi herättää kollegassa epäreilun tunteen siitä, että nyt oma työ muuttuu raskaammaksi.”
Viestintää sairauslomista vaikeuttaa se, ettei esihenkilö saa kertoa työntekijän terveystietoja eteenpäin. Työntekijä saa itse kertoa tilanteestaan sen verran kuin haluaa.
Yksityisyydensuoja on tärkeää muistaa myös silloin, kun hoitajan poissaolosta kerrotaan potilaille.
Kannisto toivoo, ettei sairauslomalta palaavan työntekijän työntekoon tehtäviä muutoksia tulkittaisi niin, että hänen työntekonsa on tehottomampaa kuin ennen.
”Ei ole niin, että jos et enää tee 100-prosenttisesti entistä hommaa, olet hyödytön. Aina on työtehtäviä, joiden tekeminen on hyödyksi.”
Työnantajan toivomaa tehokkuutta parantaa se, jos työntekijään työnkuvaan tehtäisiin tarvittavia muutoksia jo ennen esimerkiksi leikkausta. Muuten työntekijä voi joutua olemaan sairauslomalla sekä leikkausta ennen että sen jälkeen.
”Pitkä sairausloma vaikuttaa merkittävästi ihmisen tuloihinkin”, muistuttaa Kannisto.
