Tiukasti kuin hirvikärpänen

22.10.2026
Teksti Terhi Mäkinen | Kuvat Matias Honkamaa

Niuvanniemen uusi valtakunnallinen poliklinikka auttaa vaikeahoitoisia psykiatrisen avohoidon potilaita. Asiakkaalla voi olla kohonnut riski väkivaltaan tai hän on vapautunut hiljan vankilasta. Tiimi lupaa tarttua asiakkaaseen tiukasti kuin hirvikärpänen.

Niuvanniemen sairaalan kupeessa Kuopiossa on rivitalo, jossa aikoinaan on asunut sairaalan henkilökuntaa. Nyt L-talossa on toiminut vajaat kolme vuotta uudenlainen valtakunnallinen poliklinikka. Se tarjoaa apua avohoidon asiakkaille, joilla on monenlaista elämää hankaloittavaa psyykkistä oireilua.

Asiakkaalla voi olla ongelmia päihteiden kanssa. Monella on erityisen kohonnut riski väkivaltaan. Jotkut kaipaavat diagnoosin tarkennusta tai lääkityksen säätöä. Neuropsykiatrinen diagnostiikka tai jopa diagnoosi lievästä kehitysvammasta on voinut jäädä tekemättä. Monet saattavat kärsiä persoonallisuushäiriöstä. Avohoidon palvelut eivät riitä tai sillat palveluihin ovat palaneet. Tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit eivät täyty, vaikka tilanne on vaikea.

Asiakkailla saattaa olla kokemus, etteivät he ole tulleet sote-palveluissa kuulluiksi, ja heillä on vaikeuksia sitoutua hoitoon. Hoito on voinut tyssätä aggressiivisuuteen tai uhkailuun.

”He ovat eräänlaisia väliinputoajia, joista ei välttämättä kukaan ota monioireilun vuoksi kunnolla koppia. Avohoitoa ja laitospaikkoja on viime vuodet supistettu paljon, joten uudelle palvelulle on tilausta. Tarkoitus on tukea avohoitoa ja ennaltaehkäistä sairaalahoitoa”, kertoo apulaisosastonhoitaja Teemu Leivo.

Teemu Leivo katsoo vasemmalle.

Tarkoitus on tukea avohoitoa ja ennaltaehkäistä sairaalahoitoa.

Apulaisosastonhoitaja Teemu Leivo

Poliklinikka auttaa myös sote-ammattilaisia. Saatavilla on työnohjausta sekä erilaisia räätälöityjä koulutuksia ja konsultointiapua esimerkiksi väkivaltariskiin tai vaikeahoitoisuuteen.

Maksusitoumuksesta poliklinikalle päättää asiakkaan hyvinvointialue.

”Lähetteen voi tehdä lääkärin lisäksi myös hoitaja tai vaikka Rikosseuraamuslaitoksen työntekijä”, vinkkaa sairaanhoitaja Liisa Väisänen. Lähetteen tekemisen kynnys on haluttu pitää matalana.

Asiakas voi tulla poliklinikalle myös omakustanteisesti esimerkiksi Uusi suunta -ohjelmaan, joka on tarkoitettu seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn.

Väkivallan ehkäisyä

Poliklinikka kutsuu malliaan hirvikärpäsmalliksi – asiakkaaseen tartutaan tiukasti.

”Räätälöimme hoidon jokaiselle yksilöllisesti. Tapaamme asiakkaan myös hänen kotonaan tai asumisyksikössä. Koti kertoo ihmisestä paljon”, sanoo sairaanhoitaja Henna Jetsu.

Kotikäyntejä on tehty esimerkiksi Lahteen ja Poriin. Poliklinikka tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen avohoidon kanssa. Kaikki asiakasta auttavat tahot tahdotaan saman pöydän ääreen.

Mainos alkaa
Mainos alkaa
stemGO mainos
Mainos päättyy
Mainos päättyy

Tavoite on, että asiakas saa avun yhdestä paikasta, niin sanotusti yhdeltä luukulta. Siksi poliklinikalla on myös sosiaalityöntekijä, joka auttaa talous­asioissa.

Poliklinikan ote on moniammatillinen. Siellä työskentelee erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, sihteeri, toimintaterapeutti, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja seitsemän hoitajaa, joista osa on sairaanhoitajia ja osa lähi- tai mielisairaanhoitajia.

Hoitajat työskentelevät poliklinikalla kaksi päivää viikossa ja ovat muun ajan töissä Niuvanniemen sairaalan osastoilla.

”Asiakkailla saattaa olla kraaveja väkivaltafantasioita, jotka voivat kummuta sairaudesta tai koetusta kaltoinkohtelusta. Tällaista käytöstä ei ole helppoa kohdata, jos siitä ei ole aiempaa ammatillista kokemusta. Meillä kaikilla on yli kymmenen vuoden työkokemus Niuvanniemen eri osastoilta. Väkivallasta puhuminen on vahvuutemme. Me emme säikähdä pienestä”, Teemu sanoo.

Ote on ennaltaehkäisevä. Väkivaltariskiä mittaava Start-arvio on hoitajille lähes jokapäiväinen työkalu. Poliklinikan hoitajat ovat saaneet lisäkoulutusta myös esimerkiksi radikalisoitumisesta.

Hoitajat työskentelevät työpareina, mikä on heistä iso rikkaus. Ajatuksia ja osaamista pystyy jakamaan toisen kanssa, ja parityöskentely on myös turvallisuuskysymys. Tapaamisissa tärkeää on kiireettömyys.

”Puolen tunnin vastaanottoajat eivät palvele asiakkaitamme. Heillä voi olla esimerkiksi vaikeita sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Kohtaamiselle on annettava aikaa. Kaikilla ei ole motivaatiota ottaa apua vastaan, mutta motivaatio voi syntyä, kun kohtaaminen onnistuu ja luottamus kasvaa. Joidenkin elämä on esimerkiksi päihteiden takia sekaisin. Jotkut voivat viestiä meillekin uhkaavasti”, Teemu kertoo.

Pienikin ele voi kertoa hoitajalle, puhuuko asiakas totta vaikka syömisistään tai ulkoiluista.

Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen toisin kuin Niuvanniemen sairaalan osastojen potilailla.

”Olemme joustavia. Eräälle asiakkaalle tilaan aina lounaan, sillä hänellä syöminen jää usein vähälle”, Liisa kertoo.

Naisia ja miehiä on asiakkaissa suurin piirtein yhtä paljon. Jotkut kaipaavat pidempiaikaista hoitoa, kun toisille riittää lyhyempi arviointijakso. Jotkut asiakkuudet ovat kestäneet koko poliklinikan toiminnan ajan. Osa on jo päättynyt.

Tukea siviilielämään

Henna Jetsulle on tullut työssä tutuksi myös Ikea-kalusteiden kokoaminen. Hän on ollut mukana usean asiakkaan muutossa. Osa asiakkaista saa poliklinikalta tukea, kun he vapautuvat vankilasta koevapauteen tai laitoshoidosta siviiliin. Oikeuspsykiatrisen potilaan vapautumiseen liittyy aina tapauskohtainen valvonta-aika. Joillakin se voi olla kymmenenkin vuotta.

Henna työskentelee poliklinikan lisäksi Niuvanniemen kuntoutusosastolla. Siellä työskentelee tällä hetkellä useita poliklinikan hoitajia, jotta siviiliin siirtyvät oikeuspsykiatriset potilaat voisivat tavata avohoitoon siirtyessään tuttuja ammattilaisia.

Siviiliin siirtyminen on potilaalle jännittävä hetki, jota pohjustetaan sairaalassa. Vuokra-asunto tai paikka asumispalveluyksiköstä on oltava heti valvonta-ajan alussa.

”Mietimme yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi sitä, mitä taitoja ja tukea hän tarvitsee ja mitä hankintoja muuttoa varten tarvitaan.”

Kun hoitajat tapaavat asiakasta tämän kotona, työn turvallisuutta on suunniteltava eri tavalla kuin sairaalassa. Henna käy aina ennakkoon työparinsa kanssa läpi esimerkiksi, mihin he asettuvat kodissa.

Hoitosuhteet Niuvanniemessä ovat pitkiä ja hoitajat tuntevat potilaat hyvin.

”Pienikin ele voi kertoa hoitajalle, puhuuko asiakas totta vaikka syömisistään tai ulkoiluista. Tehtävämme on varmistaa, että asiakkaan toiminta­kyky on kunnossa ja väkivaltariski aisoissa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämä kotona tai asumis­yksikössä.”

Joskus Henna kohtaa entisiä asiakkaita sattumalta kaupungilla.

”Silloin odotan aina, että asiakas moikkaa ensin.”

Satu Butilkin työhuoneessaan. Katsoo sivuun kamerasta.
Moni Satu Butilkinin asiakas osallistuu tapaamisiin etänä vankilasta.
Kuva:
Matias Honkamaa

Uusi suunta seksuaalirikolliselle

Mielisairaanhoitaja Satu Butilkin auttaa seksuaalirikoksiin syyllistyneitä muuttamaan käytöstään.

Niuvanniemen poliklinikka ­auttaa myös seksuaalirikolli­suuden ennaltaehkäisyssä. Mielisairaanhoitaja Satu Butilkin on kouluttautunut Uusi suunta -menetelmän ohjaajaksi. Menetelmä on tarkoitettu seksuaalirikoksesta tuomit­tujen lisäksi niille, jotka ovat huolissaan siitä, että saattaisivat syyllistyä esimerkiksi lapseen kohdistuvaan seksuaali­rikokseen.

Menetelmään kuuluu 16 strukturoitua tapaamista, joiden aikana asiakas työstää ammattilaisen kanssa, mitä tapahtui, miksi näin kävi ja mitä tehdä, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen. Uusi suunta on Rikosseuraamuslaitoksen oikeuspsykologi Nina Nurmisen kehittämä. 

”Seksuaalirikoksiin liittyy paljon kieltämistä ja häpeää. Puhumme asioista suoraan ja oikeilla nimillä. Varsinkin vaihe, jossa pohditaan, miksi rikos tapahtui, on asiakkaalle raskas”, Satu kertoo.

Moni Satun asiakas osallistuu tapaamisiin etänä vankilasta. Kasvokkain saatetaan tavata, jos asiakas asuu Kuopion seudulla ja on jo ehdonalaisessa tai vapautunut. Ihanne olisi, jos ongelmaan päästäisiin kiinni ennen kuin rikosta tapahtuu.

Tapaamiset ovat viikoittaisia. Ohjelman aikana nousseita ajatuksia voi hyödyntää myös mahdollisessa jatkohoidossa.

”Tämä on tiukka prosessi, jos ihmisellä on halu lähteä siihen. Sen aikana nousee monenlaisia tunteita. Esitän ohjaajana selkeitä ja tarkkoja kysymyksiä, mutta toista kunnioittaen. Monelle tämä on raskasta, koska he tietävät, ettei oma teko ole oikein.”

Seksuaalirikokseen johtavat polut ovat monisyisiä. Joskus rikos on tapahtunut päihteissä, suunnittelematta. Joillakin käytös on toistuvaa ja hyvin suunniteltua. Monen tekijän oma elämäntarina ja tausta on surullinen ja vahingoittava lapsuudesta saakka. Asiakkaalla saattaa olla kehitysvamma, jolloin Satu joutuu soveltamaan mene­telmää ja selittämään käsitteitä. Nuorin Satun asiakas on ollut 17-vuotias. Ohjelma sopii myös alaikäisille.

Moni yrittää oikeuttaa tekonsa ja puolustelee esimerkiksi, että nuori näytti täysi-ikäiseltä. Vastuu on silti aina aikui­sella. Satusta parhaita ovat hetket, kun asiakas poistuu häpeän häkistä ja pystyy puhumaan ajatuksistaan luottamuk­sella. Hän oivaltaa käytöksensä taustoja ja ymmärtää tehneensä väärin. Laukaiseva tekijä teoille voi olla esimerkiksi kova stressi tai rahapula. Tavoitteena on oppia säätelemään käytöstään ja löytää uusia toimintamalleja. Kaikilla heräämistä ei tapahdu, eikä kaikkia pystytä auttamaan.

Satu on työskennellyt Niuvanniemessä 27 vuotta. Uusi suunta -koulutus kiinnosti, koska hän halusi lisätä ymmärrystään ja saada työkaluja seksuaalirikoksista tuomittujen kanssa työskentelyyn. Satu on työskennellyt pitkään myös nuorten parissa.

”Olen huolissani joidenkin nuorten vähäisestä kyvystä suojella itseään. Lastensuojelusta hatkaavat tai raha­pulasta kärsivät voivat ajautua pahoihin tilanteisiin.”

Kasvokuvat: Teemu Leivo, Liisa Väisänen ja Henna Jetsu.
Teemu Leivo, Liisa Väisänen ja Henna Jetsu.
Kuva:
Matias Honkamaa

Tiimi tutuksi – työn plussat ja miinukset

Teemu Leivo
Apulaisosastonhoitaja. Työ­kokemusta Niuvanniemestä 21 vuotta.

Työn plussat: ”Työn vaihtelevuus. Työ poliklinikalla tuo mukavaa vastapainoa työhöni miesten vastaanotto-osastolla, joka on sairaalan suljetuin osasto. Kaikki uusi kiehtoo minua. Töissä ilahduttaa, kun vaikein hetki on selätetty ja asiakkaan hankalimmat oireet väistyvät.”

Työn miinukset: ”Yritämme auttaa asiakasta monin keinoin, mutta välillä mikään ei tunnu luonnistuvan. Kun itseä puhalluttaa, ronski huumori, hyvä työyhteisö ja työnohjaus auttavat. Pienetkin onnistumiset on muistettava.”

Liisa Väisänen
Sairaanhoitaja. Opiskelee seksuaali­neuvojaksi. 12 vuotta Niuvanniemessä.

Työn plussat: ”Erilaiset asiakkaat ovat työn suola ja sokeri. Viihdyn työssäni ja pystyn hyödyntämään siinä osaamistani. Työkaverit ovat tärkeitä. Ulospäinkin kuulemma näkyy, että työyhteisömme on hyvä.”

Työn miinukset: ”Välillä toivon hippuset ovat pieniä. Jos asiakkaalla on vaikeaa, tunteet voivat peilautua ja tietty yliviritteisyys jäädä päälle. Minulle hyvä purkukeino siihen on liikunta.”

Henna Jetsu
Sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja. 23 vuotta Niuvanniemessä.

Työn plussat: ”Hyviä hetkiä ovat pienet onnistumisen kokemukset, kun asiakas esimerkiksi ulkoilee pitkästä aikaa. Etenemme pienin askelin asia kerrallaan. Työkaverit ovat huippuosaajia.”

Työn miinukset: ”Työskentelemme viikossa kaksi päivää polilla ja muut päivät sairaalassa. Joskus työt poliklinikalla saattavat kasautua, mutta hyvällä suunnittelulla sekin hoituu.”