Työn ja opiskelun ristitulessa

Riku Mäkikankaan, 26, kiireet ovat viimein helpottaneet. Sairaanhoitajaksi opiskellut Riku teki töitä lähes koko opintojensa ajan. Viime keväänä hän valmistui Vaasan ammattikorkeakoulusta ja voi nyt keskittyä täysillä pelkästään työntekoon.

Riku on taustaltaan lähihoitaja, joten alan töitä oli sairaanhoitajaopiskelijana helppo saada. Hän työskenteli ensin lähihoitajana kotihoidossa. Viime syksynä hän sai täyteen 140 opintopistettä, minkä jälkeen hän on voinut tehdä sairaanhoitajan sijaisuuksia vuodeosastolla ja leikkaussalissa Helsingissä, jonne hän muutti vuoden alkupuolella.

”Mitä pidemmälle pääsin opinnoissa, sitä enemmän alkoi työnteko kiinnostaa”, Riku kertoo.

Hoitoalan opiskelijoiden tilanteet ovat moninaiset, sillä joukossa on monen ikäisiä ihmisiä ja erilaisilla tavoilla opiskelevia. Myös monet nuorista opinto­tuella opiskelevista työskentelevät Rikun tavoin lukuvuoden aikana joko omalla alalla tai muissa töissä.

Opintojen edetessä töitä hoitoalalta on helpompi saada – esimerkiksi harjoittelu saattaa poikia pyynnön keikkailemaan. Rikukin jatkaa nyt valmistuttuaan töitä leikkaussalissa Husin Puistosairaalassa, jossa hän oli töissä jo opintojen aikana.

Taloudelliseen tiukkuuteen

Rahan takia. Tämä syy oli ylitse muiden, kun Tehy-lehti teki verkkokyselyn työn­teosta opintojen ohella. Joillekin raha mahdollistaa elintason ylläpitämisen tai ylimääräistä omaa rahaa opintotuen lisäksi. Joillekin se tarkoittaa välttämätöntä lisätuloa, sillä opintotuki ei aina riitä elämiseen ja laskujen maksuun. Jotkut eivät halua nostaa lainkaan opintolainaa, joten opinnot on rahoitettava työllä.

Yleistä asumistukea saavien tilanne tiukkeni kuluvan vuoden alussa, kun asumistukeen tuli kiristyksiä. Opiskelijoille on luvassa lisää kylmää kyytiä, sillä elokuussa 2025 opiskelijat siirretään pois yleisen asumistuen piiristä ja tilalle tulee pienempi asumislisä.

Ylimääräisen taskurahan ansaitseminen oli Rikulle tärkein motivaattori tehdä töitä. Samalla hän nosti täydet määrät opintotukea.

Yllätyksekseen Riku huomasi, että työnteosta oli muutakin kuin taloudellista hyötyä.

”En ollut osannut ajatella tätä ennakkoon, mutta opiskelu muuttui helpommaksi, kun pystyin heijastelemaan teoriaa käytäntöön. Se lisäsi motivaatiota sekä työn tekemiseen että opiskeluun. Olin käsi pystyssä tunneilla ja esitin paljon kysymyksiä.”

Tämä käy ilmi myös Tehy-lehden kyselystä: vaikka raha on pääsyy, työnteko tarjoaa arvokasta lisäoppia ja työkokemus tukee opintoja.

Samalla monien opinnot kuitenkin viivästyvät ja kärsivät. Opintoihin ei pysty paneutumaan täysipainoisesti, opintotehtävien tekeminen jää viimetinkaan ja arvosanat alhaisemmiksi.

Rikulla aikatauluttaminen onnistui ja hän valmistui jopa hieman etuajassa.

Varo, ettet uuvu

Moni Tehy-lehden kyselyyn vastannut toi esiin, miten kuormittavaa ja väsyttävää työn ja opintojen yhdistäminen on. Joitakin se oli ajanut jopa uupumukseen.

LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori Anna Romakkaniemi tunnistaa työnteon vaarat – erityisesti jos opintojen ohessa tehtävät työt eivät kerrytä opintopisteitä.

”Opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi voivat olla koetuksella ja opinnot viivästyä ajan- ja voimavarojen puutteen vuoksi. Opiskelijoilla olisi oltava myös päiviä, jolloin voi palautua ja ladata akkuja.”

Opintojen alkaessa opiskelijoille korostetaan, että kokopäiväinen opiskelu tarkoittaa noin neljääkymmentä tuntia viikossa, vaikka lukujärjestyksen mukaisia tunteja ei olekaan niin paljon.

”Kehotamme huolehtimaan itsestä, perheestä ja ystävyyssuhteista. Ei ole helppoa tehdä sekä työtä että opintoja molempia sataprosenttisesti.”

Riku teki itselleen alusta asti selväksi, että hän vetää tiukat rajat työnteolle. Hän työskenteli keskimäärin kerran viikossa. Harjoittelujen aikana hän ei tehnyt töitä.

”Jaksamisen kanssa on oltava tarkkana. Jos halusin levätä, sanoin ei myös rahakkaille sunnuntaivuoroille. Nämä asiat on tiedostettava etukäteen. Kaikilta rajanveto ei välttämättä onnistu.”

Sijaisella oltava ohjaaja

Keikkailu lähihoitajana vanhustyössä lienee yksi yleisimmistä tavoista tehdä töitä hoitoalalla opintojen ohessa. Tehy-lehden kyselyyn vastanneet kertoivat työskentelevänsä lisäksi muun muassa avustajana, apteekissa sekä sairaanhoitajan sijaisena.

Sairaanhoitajaopiskelija voi olla lähihoitajan sijainen, mutta hän ei saa käyttää lähihoitajan nimikettä, sillä nimike on suojattu. Sairaanhoitajan sijaisena sairaanhoitajaopiskelija voi toimia, kun kaksi kolmasosaa eli 140 opintopistettä opinnoista on suoritettu. Sama koskee muita laillistettuihin ammatteihin kuten fysioterapeutiksi, röntgenhoitajaksi, bioanalyytikoksi tai suuhygienistiksi opiskelevia.

Terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi tai kätilöksi opiskelevilta vaaditaan 180 opintopistettä.

”Työnantaja arvioi opiskelijan osaamisen. Muistuttaisin, että opiskelijalla on vastuu kertoa myös se, jos hän ei jotain asiaa hallitse”, korostaa Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.

Työskenteleepä opiskelija sitten sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan sijaisena, hänelle on nimettävä aina ohjaaja.

”Ohjauksen kriteerit ovat kuitenkin tiukemmat laillistetun ammatin, kuten esimerkiksi sairaanhoitajan, sijaisuudessa kuin lähihoitajan sijaisuudessa. Lähihoitajaopiskelija voi hakeutua hoitoalan töihin opiskeluaikanaan, ja työnantaja päättää, onko hänen osaamisensa riittävää. Laki joka tapauksessa velvoittaa työnantajaa antamaan opetusta ja ohjausta työhön liittyen”, Kirsi Coco kertoo.

Tehy saa jonkin verran kyselyjä opiskelijoilta työntekoon liittyen.

”On esimerkiksi tapauksia, joissa lähihoitajaopiskelija menee yövuoroon töihin ja hänen työkaverinaan on heikosti suomea puhuva hoiva-avustaja. Opiskelijalle sysätty vastuu voi olla yllättävän iso.”

Harjoitteluja työsuhteessa

Kun Riku Mäkikankaalla oli 140 opintopistettä täynnä, hän opinnollisti eli suoritti harjoitteluja työsuhteessa niin paljon kuin mahdollista. Kokemusta kertyi sekä Vaasasta, Oulusta että Helsingistä.

Opinnollistamisen käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueelta toiselle. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelija voi opinnollistaa osan harjoitteluaan jo lähihoitajan työsuhteessa, jolloin hänellä pitää olla joko 60 opintopistettä tai lähihoitajan tutkinto. Sairaanhoitajan opinnoissa opinnollistaminen on mahdollista, kun opintopisteitä on 140.

”LAB-ammattikorkeakoulussa ­opinnollistaminen on aina ohjattua harjoittelua, jonka sisältö ja tavoitteet suunnitellaan yhdessä ohjaavan ­opettajan kanssa. Yhdessä yksikössä voi tehdä enintään yhden harjoittelun, sillä harjoittelupolun on täytettävä ­EU-direktiivit ja sen on oltava monipuolinen”, Anna Romakkaniemi k­ertoo.

Opiskelijalle opinnollistaminen on mielekästä, sillä se edistää opintoja, auttaa opiskelijaa työllistymään – ja tuo helpotusta myös taloudelliseen tilanteeseen.

Riku Mäkikangas miettii, että opinnollistaminen ei kuitenkaan kaikille sovi.

”Persoonana on oltava rohkea, sillä olet työsuhteessa oleva työntekijä etkä pelkästään ohjattavana oleva opiskelija, vaikka ohjausta ja perehdytystä tietysti saa.”