Tulevaisuuden apulainen

20.10.2023
Teksti Riitta Hankonen | Kuvat Jaakko Martikainen

Kauko-ohjattavaa robottia testanneet sairaanhoitajat uskovat, että siitä voisi olla hyötyä hoitotyössä. Vielä ei olla niin pitkällä.

Laakson sairaalan geriatrisella osastolla Helsingissä on kokeiltu ihka oikeaa avaruusteknologiaa. Osastolle saapui toukokuussa robotti, jonka hoitajat nimesivät Välkyksi. Touchlab Limited -niminen yritys kehitti robottia alun perin avaruudessa käytettäväksi. Korona-aikana yrityksessä syntyi idea, että sitä voisikin hyödyntää sairaalassa.

Projektipäällikkö Kirsi Ahonen Helsingin kaupungilta innostui kokeilusta. Hänen mielestään terveydenhuollon ammattilaisten työn helpottamiseksi pitää löytää uusia keinoja ja jostakin robotiikan kokeileminen täytyy aloittaa.

”Robotti voisi tehdä esimerkiksi erilaisia logistiikkaan liittyviä, henkilökuntaa avustavia ja helpottavia tehtäviä, joihin ei tarvita ammattilaista. Tulevaisuudessa robotti voisi auttaa potilaiden siirroissa niin, että ammattilainen ohjaa tilannetta, mutta välttyy fyysiseltä kuormitukselta, kun robotti kantaa taakan.”

Kauko-ohjattava Välkky-robotti.
Välkky-robotin käsissä on kosketussensorit. Toisessa kädessä on sormet ja toinen käsi on muotoiltu ottimen malliseksi.

Silmät selässäkin

Välkkyä käytetään niin, että sairaanhoitaja istuu ohjaustuolissa virtuaalilasit päässään ja robotti liikkuu esimerkiksi toisessa kerroksessa. Ohjaaja näkee näytön välityksellä kaiken sen, minkä robottikin. Robotti toimii aina hoitajan ohjaamana, ja se toistaa hoitajan kehon, käsien ja pään liikkeitä. Toisessa kerroksessa toinen sairaanhoitaja tarkkailee robottia.

Sairaanhoitajat Petteri Tuomiluoma ja Erik Uimonen sanovat, että robottia on ollut helppo opetella ohjaamaan. Yhteistyö kehittäjän kanssa on ollut antoisaa, sillä hoitajien antama palaute on johtanut nopeasti muutoksiin robotin toiminnassa. Robotin liikkeitä on esimerkiksi nopeutettu, ja se on saanut silmät selkäänsä.

”Eniten olemme harjoitelleet robotin vuorovaikutusta potilaiden kanssa. Välkky on esimerkiksi ojentanut vesilaseja ja poiminut lattialta kirjoja”, Erik sanoo. Sairaanhoitajien mukaan osaston iäkkäät potilaat ovat suhtautuneet robottiin kiinnostuneesti ja ilahtuneesti.

Varsinaista hyötyä Välkystä ei ole kuitenkaan ollut. Ihminen tekee kaiken toistaiseksi nopeammin.

Toistaiseksi ihminen tekee kaiken nopeammin.
Mainos alkaa
Mainos päättyy

”Käytön harjoittelu vie kerrallaan kahden sairaanhoitajan työaikaa”, Petteri sanoo. Hän on kuitenkin toiveikas, että robotiikasta voisi tulevaisuudessa olla sairaalassa apua, kun tekniikka kehittyy käyttäjien antaman palautteen perusteella.

Myös Erik näkee robotiikassa mahdollisuuksia.

”Robotti voisi kantaa ruokatarjottimia tai siirtää apuvälineitä. Se voisi mitata itsenäisesti esimerkiksi pulssia, lämpöä tai happisaturaatiota.”

Turvallisuus ennen kaikkea

Ongelmiakin kokeilussa on ollut. Virtuaalilasit ovat aiheuttaneet käyttäjille pahoinvointia. Petterillekin tuli aluksi matkapahoinvoinnin kaltaisia oireita, mutta ne menivät ohi, kun lasien käyttöön tottui.

Robotti on vahva, joten turvallisuuteen on pitänyt kiinnittää erityistä huomiota.

”Sen pitää pysähtyä tai väistää heti, kun se kohtaa jonkin esteen tai ihmisen. Nopeus hidastuu automaattisesti, kun lähellä on ihmisiä tai esineitä. Ohjaaja pystyy myös erilaisilla hätänapeilla pysäyttämään robotin”, sanoo robottia kehittävän yrityksen toimitusjohtaja Zakareya Hussein.

Videolla sairaanhoitaja Petteri Tuomiluoma istuu ohjaustuolissa ja ohjaa Välkky-robottia. Jos joku koskettaisi Välkyn sormea, Petteri tuntisi sen kädessään olevassa haptisessa hansikkaassa.

Kauko-ohjattava Välkky-robotti

  • Robotti toimii langattomasti pitkienkin etäisyyksien päästä. Hoitaja ohjaa robottia ohjaustuolista virtuaalilasien ja niin sanotun haptisen hansikkaan avulla. Kuvassa robottia ohjaa sairaanhoitaja Petteri Tuomiluoma.
  • Päässä on kolme kameraa. Yksi mahdollistaa 360-asteisen näkökentän, minkä ansiosta robotti näkee päätä kääntämättä myös taakse. ZED-kamera mahdollistaa robotin ohjaajalle kolmiulotteisuuden kokemuksen ja luo aidon etäisyyden tunteen esimerkiksi kätellessä. Lämpökameran avulla robotti voi tunnistaa esimerkiksi potilaan kuumeen tai verenkiertohäiriöt.
  • Robotti voi liikkua eteen, taakse ja sivuttain sekä pyöriä ympäri.
  • Silmät ja suu luovat inhimillisyyttä. Ohjaaja näkee sen, minkä robottikin näkee, ja voi myös puhua robotin kautta.
  • Robotti pystyy pitämään kolmen kilon painoista esinettä suorilla käsillä. Kyynärpään korkeuden voi valita.
  • Käsissä on kosketusensorit sekä elektronista ihoa. Toisessa kädessä on ihmismäiset sormet, ja toinen käsi on ottimen muotoinen.