Pomon ei tarvitse olla taikuri – työntekijöiden kehuma osastonhoitaja kertoo, miten esihenkilö pärjää kovien odotusten keskellä

Hyvä esihenkilö on kuuntelija, kiittelijä, terapeutti ja taikuri – vai onko sittenkään? Johtamiseen liittyviä uskomuksia arvioivat organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja osastonhoitaja Katri Ketola, joka valittiin työntekijöiden toiveesta vuoden esihenkilöksi.

Kuvateksti
Osastonhoitaja Katri Ketola valittiin viime vuonna Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden lähiesihenkilöksi.
Kuva: Ari Korkala ja iStock

Tämä paikka voi olla sinun, jos haluat kantaa vastuuta ja tehdä vaikeita päätöksiä. Pidät pitkistä työpäivistä ja olet parhaimmillasi poikkeustilanteissa. Taikurin taidot ovat pestissä plussaa. 

Sote-alan esihenkilöön kohdistuu odotuksia ja paineita, muuallakin kuin työpaikkailmoituksissa. Johdettavia on tyypillisesti paljon. Tiukat resurssit ja niukkuus leimaavat alaa. Osa työntekijöistä kokee eettistä stressiä, kun ei voi tehdä omaa työtään niin hyvin kuin haluaisi.

Työhön liittyy myös mielikuvia ja uskomuksia, jotka saavat pohtimaan omaa soveltuvuutta ja motivaatiota tehtävään. Mitä niistä kannattaa uskoa, mitä ei? Mitä pitää tietää, jos pomon paikka siintää omalla urapolulla? Kysyimme tätä organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaalta ja osastonhoitaja Katri Ketolalta, joka valittiin viime vuonna Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden lähiesihenkilöksi.

1. Esihenkilö ei ole kaikkien kaveri

Esihenkilön tulee olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Hän ei tee päätöksiä kaverin etu edellä, vaan koko työyhteisön, organisaation ja potilaan parhaaksi.

”Jos nousee esihenkilöksi työntekijöiden joukosta, on tiedostettava roolinmuutos. Kaverisuhteet eivät saa vaikuttaa omaan työhön”, Jaakko Sahimaa selventää.

Katri Ketola myöntää, ettei roolin muutos kolme vuotta sitten työntekijästä osastonhoitajaksi ollut helppo. Katri johtaa samaa neurologian osastoa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän työskenteli suurimman osan 22 sairaanhoitajavuodestaan.

”Alussa olin korostuneen tarkka, etten vahingossakaan suosi ketään. Vaikeinta oli tehdä päätöksiä tilanteissa, joista tiesi etukäteen, ettei lopputulos ole kaikkien mieleen.”

Katria auttoivat keskustelut edeltäjänsä kanssa ja hyvinvointialueen johtamisen ja kehittämisen yamk-tutkinnossa saadut opit. Nykyään hän ymmärtää, ettei hän ole vaihtanut työyhteisössä puolta. Hänen vastuunsa on vain erilainen kuin työntekijöillä. 

”Minä vastaan, jos joku törttöilee.”

Työystävistä ei tarvitse luopua kokonaan, Jaakko Sahimaa lohduttaa.

”Töissä ollaan töissä, ja vapaalla kaverin kanssa puhutaan mieluusti muuta kuin työasiaa.” 

2. Työpäivät venyvät, samoin esihenkilö

Katrin työlistalla voi päivän aikana olla esimerkiksi työkykykeskustelu työntekijän kanssa, potilaiden omaisten yhteydenottoja, sijaisten etsimistä, vuorosuunnittelua, kokouksia, kehittämishankkeita ja haittatapahtumailmoitusten käsittelyä. Hän on edelleen yllättynyt siitä, mitä kaikkea hänen vastuullaan on siivouksesta talotekniikkaan saakka.

”Haluaisin olla enemmän hoitajien mukana ja käydä vaikka kääntämässä potilasta. Johtaminen on helpompaa, kun tietää, mitä johtaa.”

Työpäivät venyvät, ja välillä arki osastolla on tulipalojen sammuttelua. Katri myöntää, että hän kokee työssään riittämättömyyttä. Työlistalla on aina enemmän tehtäviä kuin aikaa. 

Kaikkea ei voi tehdä täydellisesti, eikä yksin, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa muistuttaa. Katri on opetellut priorisoimaan ja pyytämään apua, joskus sairaalan ulkopuoleltakin. 

”Kun selvittelin sähkökatkoon liittyvää tapahtumaa ja osaston mahdollisia korjaustarpeita, huomasin, miten arvokasta käytännön osaamista lähipiirissäni on. Sähkömiesavopuolisoni on auttanut minua esimerkiksi sähköpiirustusten kanssa ja putkimiesisäni temppuilevien viemäreiden kanssa.”

3. Kaikkeen ei tarvitse pystyä

Esihenkilön tehtävänä on huolehtia, että työyhteisö pääsee tavoitteisiinsa ja toteuttaa ne sellaisella tavalla, että töissä on jatkossakin tervettä ja motivoitunutta väkeä, Jaakko Sahimaa määrittelee. 

”Kaikki eivät tätä muista. Odotukset esihenkilöä kohtaan ovat väliin tolkuttomia ja niitä tulee monesta suunnasta.”

Henkilöstöllä on omat odotuksensa ja potilailla omansa. Lisäksi esihenkilön on huomioitava organisaation tavoitteet, resurssit ja yhteiset toimintaperiaatteet.

Katri tietää, miltä kovat odotukset tuntuvat.

”Välillä tuntuu, että minulta odotetaan taikasauvaa, jolla hoidan resurssipulan ja henkilöstövajeen sekä taion kaikki ylemmältä tulevat toimintaohjeet arjen käytännöiksi.”

Silti hän ajattelee, että odotukset kuuluvat omaan toimenkuvaan. Ne kertovat siitä, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin.

Katrin työhuoneen ovi on aina auki. Hänelle on tärkeää, että työntekijät tulevat juttelemaan isoista ja pienistäkin asioista.

”Johtaminen ei ole vain asioiden johtamista, vaan myös ihmisten kohtaamista. Työntekijät ovat työyhteisön tärkein voimavara.”

4. Esihenkilöksi opitaan

Johtaminen on helppoa niin kauan kuin kaikki lutviutuu. Kun tulee ongelmia, arkijärki ja kokemus auttavat. Pelkästään koulutuksella hankitut eväät eivät silti riitä, Jaakko Sahimaa sanoo.

Katri sai harjoitella osastonhoitajan tehtäviä vuoden apulaisosastonhoitajana.

”Olen saanut tehdä virheitä. Olen unohdellut asioita, laskenut vahvuudet väärin ja meiltä on puuttunut työntekijä.”

Alussa Katri koki epävarmuutta ja mietti monesti, tekeekö hän oikeita ratkaisuja. Silloinen osastonhoitaja kannusti Katria itsemyötätuntoon: työssä tulee aina tilanteita, joihin ei ole valmiita ohjeita. 

”Minusta on vaarallista ajatella, että olisin tehtävässäni valmis. Jos tekee niin, ei pysty vastaanottamaan kehittävää palautetta.”

Katrille omavalvontaan ja hoitovapaisiin liittyvät lakipykälät ovat olleet vaikeita. Niitä hän joutuu kertaamaan.

”Mieluummin kysyn kuin alan käyttää pitkiä aikoja asioiden selvittelyyn. Porukassa aina joku tietää.”

Esihenkilön ei tarvitse olla paras asiantuntija, Jaakko Sahimaa muistuttaa.

”Esihenkilön tehtävänä on mahdollistaa muiden onnistuminen. Jos oma suorittaminen on tärkein menestyksen mittari työssä, ei voi olla paras mahdollinen pomo.”

5. Esihenkilö kahden tulen välissä

”Jos kaipaa tyventä satamaa, esihenkilön pesti ei ole oma pesti. Esihenkilön pitää nauttia väliin ristiaallokostakin”, Jaakko Sahimaa sanoo.

Tyrskyjä tulee väistämättä tehtävässä, jossa edustaa samaan aikaan työnantajaa ja pitää samalla oman tiimin puolta. Tämän on huomannut myös Katri.

”Välillä joudun katsomaan asioita oman yksikön ulkopuolelta eivätkä ratkaisuni välttämättä miellytä kaikkia.”

Kun asiat perustelee, ne otetaan yleensä hyvin 

vastaan – kaikilla tahoilla, Katri sanoo.

”Iltavuoroamme on vahvistettu yhdellä työntekijällä. Myös sekavan potilaan toimintamallia on kehitetty, jotta erityistä valvontaa tarvitsevien potilaiden hoito voidaan toteuttaa turvallisemmin”, Katri kertoo esimerkkejä osastolla tehdyistä parannuksista.

Katri myöntää, että välillä työ kahden tulen välissä väsyttää. Hän ei sano sitä töissä, sillä siellä hän on kannattelemassa toisia. 

”On minullakin tullut töissä kyynel silmään. Oli ihanaa, kun työntekijät silloin taputtelivat minua selkään ja sanoivat: sinun ei tarvitse olla aina vahva.”

6. Joukkuepelaaja pärjää esihenkilönä

Monesti sanotaan, että esihenkilö jää työssään yksin. Katri kokee toisin.

”Olen osa työyhteisöä, ja etenemme yhtenä joukkueena.”

Tämä näkyy vaikka siinä, että työntekijät tuovat rohkeasti esiin kehittämisideoita, auttavat toisiaan ja uskaltavat haastaa Katria.

”Esihenkilön ei tarvitse olla erehtymätön, mutta hänen täytyy olla valmis korjaamaan toimintaansa ja oppimaan palautteesta.”

Jos äkillisesti sairastuneen työntekijän tilalle ei löydy sijaista, Katri voi astua remmiin. 

”Kiitän ja saan itsekin kiitosta. Erityisen arvokkailta kiitokset tuntuvat vaikeissa tilanteissa.”

Viime syksy oli Katrille raskas ja työt seurasivat kotiin. Henkilökunta huomasi sen ja teki esihenkilölleen kirjan, johon jokainen kirjoitti tervehdyksensä.

”Kun luin kirjaa, vuoroin nauroin ja vuoroin kyynelehdin. Palaan kirjaan aina uudelleen, se voimaannuttaa.”

Näin työntekijät kehuivat osastonhoitaja Katri Ketolaa

”Katri tukee hoitotieteen maisteriopintojani. Hän oli heti valmis järjestelemään opintovapaaseeni liittyviä asioita, vaikka se tarkoittaa sijaisen hankintaa. Katri on ehdottanut projekteja, joissa voisin hyödyntää opintojani ja kehittää työpaikan käytänteitä.”

Sairaanhoitaja Nina Rauma

”Katri kohtelee hoitajia tasapuolisesti, puuttuu rohkeasti osaston ongelmakohtiin, haluaa uudistaa osaston toimintaa ja antaa henkilökunnalle työaikaa omien vastuualueidensa kehittämiseen. Oma kokemus ’kenttätyöstä’ tuo vankkaa pohjaa osaston pyörittämiseen.”

Sairaanhoitaja Eeva Tuhola

”Olen alusta asti kokenut voivani luottaa ja tukeutua Katriin esihenkilönä. En tiedä, voisiko hoitaja saada parempaa esihenkilöä.”

Sairaanhoitaja Oskari Ruokoniemi

”Katri on ottanut välittömästi hoitaakseen selvitettävät asiani ja kertonut heti, kun on saanut niihin vastauksen. Hän on erittäin helposti lähestyttävä. Valloittava hymy ja ihana nauru ovat piste ii:n päälle.”

Sairaanhoitaja Heli Graham

”Katrilla on taito saada ikävätkin asiat ja päätökset kuulostamaan edes siedettäviltä. Hän on kiva, luotettava, osaava, edistyksellinen, hauska, reilu ja perillä Tehy-asioista. Hän tietää, mitä kentällä tapahtuu ja kuuluu.”

Sairaanhoitaja Nina Vuorio

Katri Ketola valittiin vuonna 2025 Pirkanmaan hyvinvointialueen vuoden lähiesihenkilöksi.