Hoitaja jäi Kanarialle

20.8.2025
Teksti Rosanna Marila | Kuvitus Maria Vilja | Kuvat Eija Turkian kuva-albumi

Eija Turkia työskentelee Gran Canarialla yösairaanhoitajana ensiavussa, jossa käy paljon myös suomalaisia potilaita. Turistien ja paikallisten syyt hakeutua hoitoon ovat hyvin erilaisia.

 

Kello on aamukahdeksan, kun sairaanhoitaja Eija Turkia lopettelee yövuoroaan Clínica Rocan yksityisklinikalla San Agustínissa Gran Canarialla, Espanjan Kanariansaarilla. 12 tunnin työvuoron jälkeen olisi aika suunnata kotiin ja nukkumaan – paitsi ettei se enää tässä elämänvaiheessa ole Eijalle kovin helppoa.

”Hävettää myöntää, miten vähän nykyään nukun. Jos saan unta neljästä kuuteen tuntia, hyvä. Tiedostan, että palautumisessani olisi parannettavaa, mutta minkäs teet, kun uni ei vain tule eikä pysy”, Eija pohtii.

Eija Turkia Gran Canarialla rannalla.
Eija Turkia on 65-vuotias sairaanhoitaja, joka on asunut Gran Canarialla vuodesta 1992. Hän on työskennellyt yksityissairaala Clínica Rocassa yli 20 vuotta, enimmäkseen yövuoroissa.

Eija työskentelee ensiavussa ja tekee ainoastaan yövuoroja. Hän on ollut samassa sairaalassa töissä yli 20 vuotta. Vaikka vapaa-ajalla väsyttää, yövuoroissa on silti puolensa.

”Yöllä töissä on selkeästi rauhallisempaa, kun on vähemmän ihmisiä ja vähemmän sählinkiä. Saan myös tehdä työtäni itsenäisesti, koska pomoja on paikalla vähemmän”, Eija vitsailee.

Pikkuklinikoilta sairaalaan

Eija on asunut Gran Canarialla yli 30 vuotta. Hän oli 32-vuotias yksinhuoltaja, kun hän lähti Gran Canarialle vuonna 1992 viikon lomamatkalle silloin kahdeksanvuotiaan Miina-tyttärensä kanssa. Sillä matkalla he ovat edelleen.

Vielä Suomessa asuessaan Eija oli työskennellyt sairaanhoitajana muun muassa Kotkan keskussairaalassa ja Vantaan Peijas-Rekolan sairaalassa. Hän oli suunnitellut ulkomaille muuttoa pitkään ja puhunut siitä työkavereil­leenkin.

En ole ollenkaan talvi-ihminen. Suomessa minua alkoi aina syksyn lähestyessä masentaa.
Rantakuva Gran Canarialta. Otettu vasten aurinkoa.

”En ole ollenkaan talvi-ihminen. Suomessa minua alkoi aina syksyn lähes­tyessä masentaa. Ajattelin, etten kestä tätä joka vuosi uudelleen. Lopulta päätin, että jos en lähde nyt, en lähde ehkä koskaan.”

Eija päätti jäädä Kanariansaarille, etsiä itselleen työpaikan ja tyttärelleen koulupaikan. Myöhemmin hän sai vielä toisen lapsen, Kasperin. Nykyään Eija on isoäiti Miinan kahdelle pojalle, jotka ovat iältään viisi ja yhdeksän.

Alkuun Eija työskenteli muun muassa tarjoilijana ravintolassa ja hotellin vastaanottovirkailijana, eikä osannut kieltä kunnolla. Se oli kuitenkin pakko oppia.

Sairaanhoitajana tunsin tekeväni jotain aitoa ja oikeaa.

”Jos tänne haluaa töihin, kielitaidon opettelu on edellytys. Ilman espanjaa täällä ei pärjää kovin pitkään.”

Sitten Eija sai töitä yksityiseltä pikkuklinikalta, sitten toiselta. Niiden työntekijänä vierähti kymmenen vuotta, kunnes sairaanhoitajan työ alkoi taas kutsua Eijaa puoleensa.

”Sairaanhoitajana tunsin tekeväni jotain aitoa ja oikeaa. Pikkuklinikoilla en päässyt tekemään hoitajan työtä kovinkaan paljoa, vaan olin vuoroin sihteerikkö ja kielenkääntäjä ja välillä autoin yhteydenotossa vakuutusyhtiöihin. Paperien pyörittely ei enää riittänyt minulle.”

Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on Espanjassa arvostettu, mutta sen tunnustaminen kesti maassa pitkään. Eijan tiedot toimitettiin Madridiin, jossa niitä käsiteltiin vuoden verran. Lopulta posti kantoi hänelle kotiin sairaanhoitajadiplomin.

Suomalaiset ja paikalliset

Sairaanhoitajan työ on Espanjassa teknisempää kuin Suomessa. Espanjassa sairaanhoitaja muun muassa ompelee tikkejä, kipsaa raajoja ja laittaa keskus­laskimokatetreja.

”Teknisen puolen laajuus oli yllättävää. Alkuun opettelinkin paljon asioita itsekseni.”

Toisaalta Eijalla oli valttinaan englannin lisäksi suomi ja koulussa opittu ruotsi ja saksa. Niille on käyttöä, sillä eri maiden turisteja käy Gran Canarialla valtavasti. Suuret turistivirrat saarille käynnistyvät lokakuussa ja vähenevät pääsiäisen tietämillä.

Talvikaudella suomalaisia näkyy Eijan työpaikalla päivittäin. Hän kertoo tunnistavansa heidät yleensä heti. Suomalaisen paljastaa hieman anteeksipyytelevä sisääntulo ja ujous käyttää englantia.

Joskus suomalaiset ja norjalaiset menevät Eijalla tosin sekaisin, sillä kansalaisuuksissa on Eijan mielestä paljon samaa.

Mainos alkaa
Mainos alkaa
Pronssinen koriste-esine, joka esittää istuvaa, koristeellisiin vaatteisiin puettua hiirtä tai rottaa. Eläin pitelee käsissään simpukan muotoista esinettä ja istuu koristeellisella jalustalla. Taustalla puunsyinen pinta.
Mainos päättyy
Mainos päättyy
Suomalainen tulee sairaalaan vain, jos on tosi kyseessä.

”Moni potilas yllättyy, kun alan puhua heille suomea. Pian he kuitenkin helpottuvat, koska yhteinen kieli luo heille tunteen siitä, etteivät he ole ihan yksin sairaana vieraassa maassa.”

Eija on ohjeistanut kollegoitaan, että suomalaisen potilaan saapuminen ensiapuun tarkoittaa sitä, että hänen vaivansa pitää ottaa tosissaan.

”Suomalainen tulee sairaalaan vain, jos on tosi kyseessä.”

Suomalaisten yleisimpiä syitä ensiapuun hakeutumiseen ovat erilaiset murtumat, rintakivut, vatsavaivat ja hengitystieinfektiot, kuten keuhkokuume. Eija arvelee, että lomalla turistit ovat helposti vähän liikaa auringossa tai syövät ja juovat vähän liikaa, mikä pistää kehon sekaisin.

Ero paikallisten ja turistien sairaalakäyttäytymisessä on Eijan mukaan huima. Paikalliset kun tulevat ensiapuun yöllä Eijan mielestä mitättömienkin oireiden vuoksi.

”Moni tulee yöllä ensiapuun pelkän flunssan tai kurkkukivun takia ja jopa siksi, ettei saa unta. Myös ahdistusoireet ovat paikallisten keskuudessa yleinen syy hakeutua tänne.”

Eläkkeelle vai ei?

Sairaanhoitajien palkkaus Espanjassa on julkisella puolella parempi kuin yksityisellä sektorilla. Silti Eija itse viihtyy paremmin yksityisklinikalla.

”Julkisella saatetaan esimerkiksi lähettää hoitajia töihin eri toimipisteille ympäri saarta tarpeen mukaan. Itse halusin selkeän ja pysyvän työpisteen, jossa pääsen työskentelemään juuri turistien kanssa.”

Rantanäkymä Eijan terassilta.
Eijan terassilta on näkymä suoraan Atlantin valtamerelle. ”Suomessa voin käydä, mutta vain kesäisin. En halua enää koskaan nähdä lunta. Jos katson elokuvaa, jossa näkyy lumisadetta, tekee mieli vaihtaa kanavaa.”

Espanjassa eläkkeelle jäädään hieman myöhemmin kuin Suomessa, suurin piirtein 67-vuotiaana. Osa Eijan tutuista suunnittelee kuitenkin tekevänsä töitä 70-vuotiaiksi asti suuremman eläkkeen takia.

Eija itse haaveilee aloittavansa eläkepäivät noin vuoden sisällä. Se kuitenkin pienentäisi hänen eläkekertymäänsä.

”Mutta jos valitsen terveyteni ja elämäni ennen rahaa, ehkä se on sen arvoista.”

Eija myöntää, että yötyö alkaa tuntua toisinaan jo varsin raskaalta. Sen lisäksi ensiavussa pitää olla hyväkuntoinen ja skarppina.

”Minulla on työkokemusta 40 vuotta, eivätkä kaikki kollegani ole edes eläneet niin pitkään. Välillä se huvittaa puolin ja toisin. Nuoret kollegani kuitenkin arvostavat työkokemustani, mikä tuntuu hyvältä.”

Rannalla lastenlasten kanssa

Eijan koti sijaitsee Playa del Curan kylässä korkealla mäessä. Hänen ehdoton lempipaikkansa kotona on suuri terassi, josta näkyy Atlantin valtameri.

Aurinko, lämpö ja rannat ovat aina olleet Eijan juttu. Hän viettääkin suurimman osan vapaa-ajastaan ulkona.

Silloin, kun yötyöt sallivat perheen näkemisen, Eija suuntaa rannalle yhdessä heidän kanssaan. Silloin tällöin käydään syömässä jossakin hyvässä ravintolassa.

”On kaikille mieluinen juttu, ettei kenenkään tarvitse kokata, vaan pääsemme suoraan valmiiseen pöytään.”

Rantapäivien lisäksi Eija menee mielellään kannustamaan yhdeksänvuotiasta tyttärenpoikaansa tämän jalkapallopeleihin.

Harrastaa Eija ei kuitenkaan yötyönsä vuoksi ehdi. Kavereitakin olisi tulevaisuudessa mukavaa pystyä näkemään enemmän.

”Ehkä yötyön rytmi ei enää sovi minulle. Ehkä alkaa olla aika muuttua päiväihmiseksi.”

Espanjan terveydenhuolto

❶ Espanjassa sairaanhoitajia koulutetaan yliopistoissa. Koulutus on teknisesti laajempaa kuin Suomessa.

❷ Sairaanhoitajien palkkaus on julkisella puolella parempi kuin yksityisellä. Julkisella palkka on nettona noin 2 5003 000 euroa kuukaudessa, yksityisklinikoilla noin 2 000. Myös työviikon pituus on houkuttelevampi: julkisella työaika on 36 ja yksityisellä 40 tuntia viikossa.

❸ Suomalainen turisti voi saada Espanjassa hoitoa julkisella puolella Eurooppalaisen sairaanhoitokortin avulla. Yleensä turisteilla on kuitenkin voimassa oleva matkavakuutus, joka ohjaa heidät yksityiselle sektorille.

Oletko joutunut ulkomailla sairaalahoitoon?
Choices