Kätilönä Uudessa-Seelannissa

Pinja tapasi uusiseelantilaisen miehensä Robert Funnellin Jyväskylässä vuonna 2009. Perheen esikoinen syntyi Suomessa, ja vuonna 2015 he muuttivat kokeilumielessä Uuteen-Seelantiin kolmen matkalaukun kanssa.

”Ajattelimme kokeilla kaksi vuotta, mutta tänne me jäimme.”

Saatuaan suomalaisen tutkintonsa hyväksytettyä Pinja sai vakituisen työn sairaalakätilönä. Työ on hyvin erilaista kuin Suomessa.

”Täällä synnytyssali tuntuu odottajien ensiavulta, jonne tullaan esimerkiksi verenpaineongelmien vuoksi seurantaan yöksi. Synnytyssalikätilöt hoitavat myös synnytyksen käynnistyksiä, mutta kun synnytys on käynnissä, he soittavat asiakkaan oman kätilön paikalle. Oma kätilö on hoitanut odottajaa koko raskauden ajan, ja suhde on tosi intensiivinen.”

Pinja palasi osa-aikaisesti töihin, kun kuopus oli yhdeksän kuukauden ikäinen. Pian hän huomasi kaipaavansa muutosta yksipuoliseen synnytyssalikätilön työhön ja lähti yrittäjäksi. Vuodesta 2021 hän on työskennellyt Lead Maternity Carer -kätilönä eli lyhyesti LMC-kätilönä.

Uudessa-Seelannissa kätilöt voivat työskennellä joko sairaalassa tai yksityisyrittäjinä. Odottaja etsii kätilön Find Your Midwife -nettisivuilta. Sama kätilö hoitaa raskausajan seurannan, synnytyksen ja lapsivuodeajan. Sairaalakätilöt ovat sairaalan palkkalistoilla ja saavat tuntipalkkaa 8–12-tuntisista työpäivistään. Työkokemus nostaa palkkaa. LMC-kätilöt sen sijaan saavat palkkansa terveysministeriöltä.

Raskauden jokaisen kolmanneksen hoidosta saa tietyn palkkion. Viimeisestä kolmanneksesta se on suurin, koska käyntejä on eniten. Sähköinen järjestelmä tunnistaa, kun odottaja siirtyy seuraavalle kolmannekselle, jolloin palkkio tulee kätilön tilille. Synnytyksestä maksettavaan palkkioon ei vaikuta se, kestääkö synnytys kolme vai kolmekymmentä tuntia. Lapsivuodeajan 4–6 viikon seurannasta tulee vielä erillinen maksu.

”LMC-kätilönä olen siis yksityisyrittäjä, jolle valtio maksaa palkkaa, josta minä maksan verot ja muut yrittäjän kulut. Kätilön pitää olla alv-rekisteröity, ja kirjanpitäjä hoitaa kirjanpidon. Yrittäjänä kätilön tulot ovat paljon paremmat kuin sairaalassa. Minulla on kolmen kollegan kanssa yhteinen työtila vuokraamassamme omakotitalossa.”

Äitiyshuolto on Uudessa-Seelannissa ilmaista kansalaisten lisäksi kaikille, joilla on pysyvä oleskelulupa tai kahden vuoden työviisumi.

”Tapaan paljon suomalaisia”

Pinjan perhe asuu Uuden-Seelannin pohjoissaarella vehreässä Hawke’s Bayn maakunnassa, jossa on upeat kuumat kesät ja niin miedot talvet, että harvoin tarvitaan edes takkia.

”Kotikaupunkimme Havelock North on niin pieni, että pääsemme kävellen sekä kauppaan että kouluun. Minun ja mieheni työpaikat ovat vartin ajomatkan päässä. Ostimme pari vuotta sitten 70-luvun omakotitalon, jota olemme kovasti remontoineet.”

Alec, 13, käy yläastetta ja Leon, 9, on nelosluokalla. Livia, 5, aloitti juuri koulun nollaluokalla, mutta puolen vuoden kuluttua hän menee ykköselle.

”Lapset osaavat hyvin suomea, vaikka vastaavat minulle usein englanniksi. Robertin kanssa olen puhunut aina englantia, vaikka hän ymmärtää hyvin suomea ja puhuukin sitä kohtuullisesti.”

Lähiseudulla asuu kahdeksan suomalaista naista. Heistä yksi asuu viiden minuutin kävelymatkan päässä Pinjan kotoa.

”En olisi ikinä uskonut, että tapaan niin paljon suomalaisia täällä! Suomi-piirissämme on 17 lasta.”

Valmiudessa kellon ympäri

Pinja suunnittelee työviikkonsa itse. Keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9–14 hän tapaa odottajia rutiiniseurannan merkeissä. Pinja tykkää raskausajan seurannasta, koska hänestä on mahtavaa päästä luomaan suhdetta perheeseen. Maanantaisin Pinja tekee kotikäyntejä synnyttäneille äideille.

”Keskustelemme synnytyksestä, palautumisesta, imetyksestä ja vauvanhoidosta ja katson, että vauvalla on kaikki hyvin. Kotikäyntejä tehdään ainakin kerran viikossa 4–6 viikkoon asti synnytyksestä. Sitten hoitovastuu siirtyy paikalliselle lastenneuvolalle.”

Muina aikoina Pinja hoitaa synnytyksiä, akuutteja raskausajan ongelmia ja tekee toimistotöitä kotoa käsin. Hän tarkistaa verikoe- ja ultratuloksia, tekee lähetteitä ja lähettää asiakkaille reseptejä. Kätilöillä on laajat lääkkeenmääräämisoikeudet, mutta vain raskausajan hoitoon liittyviin lääkkeisiin. Hän vastaa asiakkaiden viesteihin ja puheluihin kellon ympäri ja järjestää lääkäriajan, kun siihen on aihetta.

Kutsu synnytykseen voi tulla milloin vain. Hitsaajana työskentelevä Robert on saanut sovittua työnantajansa kanssa, että hän voi lähteä silloin kotiin lasten luo.

”Joskus voi olla seitsemän synnytystä kolmessa päivässä, mutta sitten taas ei pariin viikkoon yhtään. Synnytys on ihana, sillä siinä pääsen käyttämään kaikkia taitojani. Työssäni on kaikki kätilön työn kivat puolet! Kerran pari vuodessa saattaa käydä niin, että minulle soitetaan sairaalasta, että äiti täällä jo ponnistaa.”

Sairaalassa on sekä synnytyssali että synnytystupa. Synnytystuvassa on seitsemän huonetta, joissa on oma vessa, suihku, synnytysallas ja puolisolle sänky. Sinne voi tulla, jos raskaus on normaali ja synnytys käynnistyy spontaanisti. Yksi sairaalakätilö on vuorossa koko ajan, mutta hän soittaa synnytykseen odottajan oman kätilön. Epiduraalia ei synnytystuvassa saa, mutta ilokaasua ja muita lääkkeettömiä kivunlievityksiä on tarjolla.

”Synnytyksen jälkeen jään aina pariksi tunniksi auttamaan suihkussa ja imetyksessä. Sitten jätän perheen sairaalakätilön huomaan.”

Jos synnytyksessä tulisi kompli­kaatioi­ta, siirryttäisiin nopeasti viereiseen synnytyssaliin, jossa on myös lääkäri. Keisarileikkauksia tehdään enemmän kuin Suomessa. Suomessa noin 16 prosenttia vauvoista syntyy sektiolla, Uudessa-Seelannissa 30–40 prosenttia.

”Hätäsektioita on eniten. Aina lääkärit eivät mielestäni tee kaikkea, jotta vältyttäisiin sektiolta. Omissa asiakkaissani sektioita on vähän”, Pinja sanoo.

Haikeat jäähyväiset

Pinja panostaa kätilön työhön täysillä. Viime aikoina pisimmät vapaat ovat yleensä olleet enintään kolmen yön pätkiä. Viimeinen kunnon loma oli vuonna 2023, jolloin Pinja kävi Suomessa.

”En tykkää pitää lomaa, jos jollain asiak­kaalla on pian laskettu aika. Odotan hyvää väliä ennen kuin otan loman. Varmistan aina tiimiläisiltäni, voiko joku päivystää puhelintani viikonlopun ajan.”

Kun asiakassuhde päättyy, takana on melkein vuosi yhteistä matkaa. Viimeinen käynti on aina hiukan vaikea ja haikea. Usein kätilö saa perheeltä lahjan, vaikka se ei ole mikään oletus.

”Minua kutsutaan myös nimiäisiin ja kahville, ja viestejä ja kuvia tulee. Vuodessa hoidan noin 70 perhettä.”