Kymmeniä vuosia Itävallassa

16.4.2026
Teksti Reija Ypyä | Kuvitus Maria Vilja | Kuvat Haastateltava

Itävallassa on hyvät palkat ja lomat, kertoo maassa vuosikymmeniä asunut sairaanhoitaja Sirpa Podrouzek. Nyt hän suunnittelee paluuta Suomeen.

Kun inarilainen Sirpa Portti lähti lukion jälkeen au pairiksi Itävaltaan, hänen tarkoituksensa oli palata vuoden jälkeen kotiin. Mutta hän viihtyi ja jäi. Ravintolakoulussa opiskellessaan hän tapasi miehensä Thomas Podrouzekin.

Pariskunta asui välillä Suomessakin, mutta perhe perustettiin lopulta Wieniin. Janne syntyi vuonna 1992 ja Joni 1995. 

Ravintola-ala ei lasten syntymän jälkeen Sirpaa enää kiinnostanut, ja niinpä hän opiskeli Wienissä sairaanhoitajaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli yli 20 vuotta yhdessä Itävallan vanhimmista sairaaloista, viimeiset 14 vuotta päivystyksessä. Heinäkuussa 2020 hän siirtyi uuteen ja moderniin Klinik Floridsdorf -sairaalaan päivystyspoliklinikalle.

Sirpa Podrouzekin kasvokuva. Taustalla iso purjevene.
Sirpa Podrouzek on 62-vuotias sairaanhoitaja, joka muutti au pairiksi Wieniin vuonna 1983. Hän jäi Itävaltaan, meni naimisiin ja valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1999.

Sirpa on jo eläkkeellä, mutta hän jatkaa työntekoa. 

”Pääsin eläkkeelle jo 60,5-vuotiaana, vaikka minua neljä vuotta nuorempien pitää olla töissä 65-vuotiaaksi. Päätin jatkaa työntekoa, sillä en ole vielä leipiintynyt. Aloitin sairaanhoitajan työt vasta 35-vuotiaana ja myös uusi työpaikka innosti. Jatkan ainakin ensi vuoteen.”

Thomas jää eläkkeelle aikaisintaan kolmen vuoden päästä. Sen jälkeen suunnitelmissa on muutto Suomeen ja talon rakentaminen Inariin.

”Siksi teen töitä ja säästän rahaa”, Sirpa sanoo.

Kiireinen shokkihuone

Kun potilaat tuodaan ambulanssilla Klinik Floridsdorfiin, sairaanhoitaja arvioi, monenko minuutin kuluttua he tarvitsevat lääkärinhoitoa. Arvio tehdään Manchester Triage -arviointijärjestelmän avulla. Ensihoidossa otetaan verikokeita ja sydänkäyrä sekä annetaan kipulääkitystä. Potilaita on vastaanottamassa yleensä kaksi sairaanhoitajaa.

Päivystyspoliklinikan yhteydessä on neljän potilaan shokkihuone, jonne potilas tuodaan usein helikopterilla. Se on varustettu erittäin kriittisesti loukkaantuneiden välitöntä diagnosointia ja hoitoa varten. Päivystyksen yhteydessä toimii myös 22 paikan vuodeosasto, jossa yövytään ennen sairaalaosastolle siirtymistä.

Mainos alkaa
Mainos alkaa
Nainen katsoo kameraan suurennuslasin takaa.
Mainos päättyy
Mainos päättyy
Viime viikolla oli hätätapaus, jossa päädyin antamaan sydänhierontaa potilaan päällä istuen.

Sydäninfarktipotilaiden hoito on jaettu Wienissä viikonpäivien mukaan eri sairaaloihin. Keskiviikkona heitä hoidetaan Klinik Floridsdorfissa.

Sirpa työskentelee päivystyksen jokaisessa pisteessä, myös shokkihuoneessa, koska hän on käynyt vuoden kestävän koulutuksen hätätilanteiden hallinnasta. Tätä työn ohessa tehtävää lisäkoulutusta suorittaa vuosittain aina kaksi sairaanhoitajaa.

”Shokkihuoneeseen tuodaan vakavasti loukkaantuneet, joille on usein jo ambulanssissa asetettu henkitorveen hengitysputki. Shokkihuoneessa on yksi hoitaja, mutta tarpeen tullen tarkkailupuolelta tulee toinen hoitaja apuun. Keskiviikkoisin eli sydänkatetripäivänä shokkihuoneessa on kaksi hoitajaa. Viime viikolla oli hätätapaus, jossa päädyin antamaan sydänhierontaa potilaan päällä istuen. Joskus aortan laajentuma repeää ja potilas menehtyy käsiin”, Sirpa kertoo.

Monet potilaista tulevat alkoholin ja huumeiden yliannostuksen takia. Yöllä päivystyksessä voi olla joskus rauhallistakin.

Traumapolilla Sirpa esimerkiksi hoitaa haavoja, valmistaa potilaita leikkaukseen, ottaa sydänkäyrää ja verikokeita.

Sairaanhoitajat tekevät noin 12-tuntisia työvuoroja. Päivystyksessä on noin 70 sairaanhoitajaa, joista moni on omasta halustaan osa-aikainen. Lääkäreitä on yleensä työvuorossa kymmenen.

Hyvät palkat ja lomat

Työvuorot suunnitellaan Sirpan työpaikalla osin itse. Päivystyksen sairaanhoitajat on jaettu seitsenhenkisiin tiimeihin, joista kukin vuorollaan pääsee suunnittelemaan vuoronsa ensimmäisenä tietojärjestelmään. Vuorojen valintaan on säännöt: mukana täytyy olla esimerkiksi kaikkia viikonpäiviä.

Sirpalla on vuosilomaa 280 tuntia eli seitsemän viikkoa. Toukokuun ja syyskuun välillä saa pitää lomaa korkeintaan kolme viikkoa putkeen.

Sirpalle on kertynyt lisäksi pitämättömiä lomia yli- ja yötöistä yli 500 tuntia. Maaliskuussa Sirpa lyhensi lomakertymiään pitämällä kolmen viikon hiihtoloman Suomessa.

Kun Sirpa lähtee yli 25 vuoden työsuhteestaan oikeasti eläkkeelle, hän saa lähtörahana vuoden palkan.
Tonavan joki auringonlaskun aikaan.

Palkat ovat päivystyksessä korkeammat kuin muualla terveydenhoidossa.

”Bruttopalkkani on 4 556 euroa. Tämän päälle saan vuorolisät ja hoitobonuksen. Palkat ovat nousseet hyvin, sillä vielä vuonna 2008 kuukausipalkkani oli 2 331 euroa. Olen noussut joka toinen vuosi seuraavaan palkkaluokkaan. Vuosittain tulee myös indeksikorotus, sillä meillä on vahva ammattiliitto. Aloittavan sairaanhoitajan palkka akuuttipuolella on nyt 3 817 euroa kuukaudessa.

Työvuoden aikana maksetaan 14 kuukauden palkka, sillä touko- ja marraskuun palkat maksetaan tuplana. Jos on ollut töissä kaupungilla 25 vuotta, saa bonuksena kahden kuukauden palkan. 40 vuoden jälkeen saa neljän kuukauden palkan.

Myös korona-aikana maksettiin hyvin.

”Joillain osastoilla oli silloin huutava pula hoitajista. Tekemällä lisävuoron sai normaalin palkan lisäksi 500 euroa nettona per vuoro. Joillain osastoilla näitä tarjouksia on edelleen ja minullekin tulee jatkuvasti pyyntöjä, mutta enää en tee niitä.”

Kun Sirpa lähtee yli 25 vuoden työsuhteestaan oikeasti eläkkeelle, hän saa lähtörahana vuoden palkan.

Kotona kattouima-allas

Wien on vihreä ja viehättävä kaupunki, jossa on paljon puistoja ja vanhoja rakennuksia. Sirpa asuu kerrostalossa Liesingin kaupunginosassa 10 kilometrin päässä keskustasta. Kotona on suomalaiseen tapaan Marimekkoa, Iittalaa ja Arabiaa. Sirpa kokee itsensä hyvin suomalaiseksi, ja siksi hän halusi antaa pojilleenkin suomalaiset nimet. 

”Olen sukujuuriltani inarinsaamelainen, mutta en osaa kieltä. Lapsena olin mummon luona viikonloput saamenkielikylvyssä. Kun muutan Suomeen, haluaisin opiskella inarinsaamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.”

Kuumana kesäpäivänä on tosi virkistävää pulikoida vedessä.
Uima-allas  Sirpa Podrouzekin asuintalon katolla.

Sirpan kotitalon katolla neljännessä kerroksessa on uima-allas, joka on auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. Kerrosta alempana on sauna ympärivuotiseen käyttöön. 

”Käyn altaalla usein aamulla tai illalla työpäivän jälkeen. Kuumana kesäpäivänä on tosi virkistävää pulikoida vedessä.” 

Sirpa harrastaa paljon urheilua. Hän juoksee, sauvakävelee, maastopyöräilee ja käy kuntosalilla. Hiihtämistä ei voi Wienissä harrastaa, vaan lunta pitää hakea vuorilta asti.

”En välitä enää kaupunkielämästä. Kaipaan Suomen talvea, lunta ja Lapin rakasta luontoa.”

Terveydenhoito on ainoa asia, joka hirvittää Sirpaa Suomeen muutossa.

”Täällä pääsen aina helposti omalääkärille ja terveyspalveluihin on lyhyet odotusajat.”

Myös verotus kiristyy.

”Suomeen muuttaessa meidän täytyy luopua Itävallan kodista. Jos haluaisin eläkkeeni verotettavan Itävallassa, meidän pitäisi asua puolet ajasta täällä. Suomessa on korkeampi verotus, joten eläkkeestäni jää käteen kuukaudessa 300 euroa vähemmän.”

Voisitko jatkaa töitä myös eläkkeellä?
Choices