Mystinen matikka avautuu

Rehellisyys ja avoimuus ovat sairaanhoitajaopiskelija Cecilia Suomen, 21, keinoja selvitä lääkelaskuista. Suomi opiskelee lähihoitajan työn ohella sairaanhoitajaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Opintoja riittää vielä noin kahdeksi vuodeksi.

”Myönnän avoimesti, että lääkelaskut ovat minulle vaikeita.”

Suomi kertoo jännittävänsä laskemista, sillä matematiikka on lapsesta asti ollut hänelle vaikeaa ja luottamus omiin taitoihin koetuksella. Laskujen välttely ei auta, sillä ne pitää joka ­tapauksessa omaksua. Opinnot eivät etene, jos lääkehoidon kursseista ei pääse läpi.

”Lääkelaskut pitää olla suoritettuna, jotta pääsee harjoitteluun.”

Opettajalta saatu tukiopetus on auttanut, ja sen ansiosta Suomi on päässyt läpi tähänastisista tenteistä. Lisäksi hän harjoittelee laskemista päivittäin koulun verkkosivuilla olevien esimerkkilaskujen ja koetehtävien avulla. Laskut hän tekee vihkoon paperilla ja kynällä.

”Olen huomannut, että jatkuva laskeminen on paras keino oppia. Lasken vähän joka päivä.”

Lähihoitajaopintojen lääkelaskuja Suomi piti aikoinaan helppoina. Sairaanhoitajaopinnoissa laskut ovat olleet vaikeampia ja vaatineet eri tavalla harjoittelua.

Tammikuussa Suomella on edessä ensimmäinen sairaanhoitajaopintoihin liittyvä harjoittelu. Sen hän suorittaa työpaikallaan kotihoidossa Lahdessa.

”Toivon, että lääkelaskujen maailma avartuu vähitellen harjoittelujen myötä.”

Lääketentti stressaa

Cecilia Suomi ei ole yksin. Myös moni Tehy-lehden verkkokyselyyn vastanneista tuskailee lääkelaskujen kanssa. Lääkelaskuja käsittelevään kyselyyn vastasi 130 lukijaa, ja heistä suurin osa oli sairaanhoitajia tai lähihoitajia.

Ylivoimaisesti eniten närää vastaajissa aiheuttaa se, että he joutuvat opiskelemaan ja tenttimään asioita, joita eivät työssään tarvitse. Monia harmittaa, että he joutuvat tekemään saman tentin toistamiseen lyhyen ajan sisään, kun uusi työnantaja ei hyväksy edellisessä työpaikassa tehtyä tenttiä.

”Kun vaihdoin työpaikkaa, jouduin tekemään lääketentin uudelleen, vaikka olin tehnyt vaativamman tentin vuosi sitten. Turhaa stressiä ja aikaa menee.”

”Olen jopa harkinnut alan vaihtoa tuon ikävän tentin takia. 32 vuotta olen ollut töissä, eikä ole ikinä tarvinnut tenttiä lääkelaskuja, mutta nyt uuden työnantajan palveluksessa pitää tenttiä.”

”Laskut pitäisi kohdentaa sen mukaan, mitä yksikössä tarvitsee.”

Lääkehoidon käytännön toteutuksesta ei ole Suomessa tarkkaa lainsäädäntöä, joten työpaikoilla toimitaan pitkälti viranomaisten ohjeistusten ja suositusten varassa. Lääkehoidon raamattu on Turvallinen lääkehoito -opas, josta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Lääkehoidon osaaminen varmistetaan verkko-opinnoilla ja -tenteillä, joiden laajuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Lääkehoitoon oikeuttavat luvat ovat yksikkökohtaisia.

”Työnantaja voi pitkälle päättää, miten lääkehoito työpaikalla käytännössä järjestetään ja mitä vaatimuksia työntekijöille asetetaan”, sanoo Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg.

Jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä pitää olla oma lääkehoitosuunnitelma. Sen avulla varmistetaan lääkehoidon turvallisuus, yhtenäiset toimintatavat ja henkilöstön osaaminen. Lääkehoitosuunnitelma pitää olla myös varhaiskasvatuksessa.

”Lääkehoito on paikasta riippumatta terveydenhuollon toimintaa.”

Taidot eivät saa ruostua

Proviisori Susanna Saano Pohjois-Savon hyvinvointialueelta on mukana työryhmässä, joka laatii lääkelaskuja LOVe-tenttiin. Hän ymmärtää, että työhön liittymättömät lääkelaskut voivat turhauttaa ja tuntua yksittäisestä hoitajasta vaikeilta.

Saano katsoo asiaa laajemmasta näkökulmasta: lääketenttien tehtävä on ylläpitää ammattitaitoa työpaikoilla. Nykykäytäntö on työnantajalle joustava, sillä tenttiä ei tarvitse tehdä uudestaan, kun työntekijä vaihtaa yksikköä. Tent­tien räätälöiminen ammattiryhmittäin olisi myös iso urakka.

Saano kehottaa ajattelemaan kattavan lääketentin merkitystä myös varautumisen näkökulmasta.

”Esimerkiksi pandemia osoitti varautumisen tarpeellisuuden, eikä nykyinen maailmantilanne sitä ainakaan vähennä.”

Saano kertoo, että nuorten taidot matematiikassa ovat tutkimusten mukaan heikentyneet. Opetuksesta karsitaan kaikilla koulutusasteilla, ja opettajia on nykyään liian vähän suhteessa oppilaiden määrään.

”Kaikki heikennykset näkyvät ennemmin tai myöhemmin myös työpaikoilla. Ne joutuvat ottamaan enemmän vastuuta taitojen ylläpidosta ja niiden välittämisestä nuorille. Taitojen ja osaamisen heikentyminen ei ole vaihtoehto.”

Kaikki pitää olla oikein

Hyvät lääketaidot ovat tärkeä osa potilasturvallisuutta. Tentissä pitää olla kaikki oikein, sillä pahimmillaan lääkevirheet ovat potilaalle kohtalokkaita. Saanon mukaan kattavalla osaamisella on merkitystä myös työkyvylle.

”Lääkevirhe voi kuormittaa niin paljon, että työntekijä joutuu jäämään pitkälle sairauslomalle tai jopa vaihtamaan alaa. Niin sanottu second victim -ilmiö on estettävissä, kun ihmisten osaaminen on ajan tasalla.” 

Second victim tarkoittaa oheiskärsijää eli hoitajaa, josta tulee hoitovirheen toinen uhri, jos hän jää tilanteessa ilman tukea.

Saano kannustaa suhtautumaan lääketentteihin myönteisesti, sillä oma asenne vaikuttaa sekä oppimiseen että tentissä pärjäämiseen. Osaaminen pitää osoittaa 3–5 vuoden välein, mutta Saanon mielestä laskuja kannattaa harjoitella myös tenttien välissä. Laskemaan oppii vain laskemalla.

”Jännitys vähenee, kun laskemisessa säilyy rutiini.”

Työnantajia Saano kehottaa varaamaan tentteihin rauhallisen tilan, joka tukee keskittymistä. Myös valvontaa kannattaa pohtia. Oma esihenkilö ei Saanon mielestä ole välttämättä paras valvoja, koska hänen läsnäolonsa saattaa jännittää tenttijää.

”Kun puhelimet soivat, ovet käyvät ja ihmiset kulkevat eestaas, kenen tahansa on vaikea keskittyä.”

Tentin tekoon pitää varata työpaikalla myös riittävästi aikaa. Kerralla tentitään yleensä 5–10 osiota, mihin menee aikaa 30–90 minuuttia.

Tentti aina työaikaa

Yksi lääketenteissä hiertävä asia on työajan käyttö. Tehyn Tiina Cederberg ­toteaa, että sekä opiskelun että tentin tulisi olla työaikaa. Lääkehoidon verkkokoulutuskokonaisuudet voi rinnastaa täydennyskoulutukseen.

Osa kyselyyn vastaajista kokee, ettei työpaikalla pysty keskittymään opiskeluun.

”Jos materiaalia opiskellaan työpaikalla, siihen on varattava häiriötön tila ja aika”, Cederberg sanoo.

Joillakin työpaikoilla lääketentteihin joutuu opiskelemaan omalla ajalla.

”Osa työnantajista katsoo, että lääkehoidon osaaminen on ammattihenkilön perusosaamista, mikä tulee olla hankittuna jo ammatillisessa koulutuksessa.”

Tentit ovat joka tapauksessa työaikaa. Työnantaja ei voi määrätä osallistumaan niihin vapaa-ajalla.

Ei tarkoituksella kompia

Lääketenttien kompakysymykset harmittavat Tehy-lehden verkkokyselyn vastaajia. Tenttejä laativan Susanna Saanon mukaan kompia ei tehdä tarkoituksella, mutta hän ymmärtää, että tentin tekijälle saattaa tulla tunne sellaisesta.

”Sanallisen laskutehtävän ytimekäs muotoilu on vaikeaa. Tehtävä ei saa olla liian pitkä, mutta siitä pitää kuitenkin käydä jollain tavalla ilmi tilanne, jossa laskua pitää laskea”, hän perustelee.

Lääketenttien vaativin osio testaa laskimoon annettavan eli iv-lääkityksen osaamista. Siinä pitää osata muun muassa muuttaa milligrammat millilitroiksi. Vaativaa lääkehoitoa ovat myös lääkelisäykseen liittyvät laskut sekä infuusio- eli tiputusnopeuden laske­minen.

Infuusioautomaatti auttaa hoitajaa oikean tiputusnopeuden asettamisessa, mutta sellaista ei ole kaikkialla.

”Sairaanhoitajan pitää myös osata laskea, paljonko lääkeainetta potilas on jo saanut, jos lääkeinfuusio joudutaan keskeyttämään.”

Prosenttilaskut ovat monien mielestä vaikeita. Niissä keskeistä on prosentin käsitteen ymmärtäminen, Saano sanoo.

Kuinka hyvin sinä osaat kinkkiset lääkelaskut? Voit testata taitojasi alla olevien kolmen tehtävän avulla. 

LOVe-koulutusta järjestää Awanic oy. Muita lääkehoitokoulutusta ja -tenttejä tarjoavia yrityksiä ovat muun muassa Medieco oy ja Skhole oy.