Kehuttu liukuhihna

Saitko nukuttua viime yönä? Jännittääkö?” kyselee sairaanhoitaja Janica Isonokari potilaalta, jonka hän on juuri hakenut polven tekonivelleikkaukseen.

Potilaalle tilanne on uusi ja outo, mutta Janicalle ja anestesialääkäri Antti Aholle rutiinia. Valmistellessaan potilasta leikkaukseen induktiohuoneessa eli valmistelutilassa he työskentelevät tehokkaasti ja rauhallisesti. Sanoja ei tarvita.

Potilaalle laitetaan verenpainemittari, sydänseurantaelektrodit, happi­saturaatiomittari ja tippa lääkkeiden antoa varten. Kun Antti pistää puudutteen selkäytimeen, Janica on potilaan tukena.

Antti kertoo potilaalle, että kun puudute alkaa tehota, jalkoihin leviää lämmin tunne. Hetki vielä odotellaan.

Kohta induktiohuoneen ovi aukeaa ja organisaattori Tarja Rantala pistää päänsä sisään.

”Janica, ysi valmis!”

”Nyt täytyy vain nauttia matkasta”, Janica sanoo ja työntää potilassängyn käytävän yli leikkaussaliin numero 9.

Tekonivelten ”tuotantolaitos”

Coxa on latinaa ja tarkoittaa lonkkaa. Coxa on myös Suomen ainut ja Pohjoismaiden suurin tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala.

Toisin kuin naapurinsa, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Tampereen keskussairaala, Coxa on julkisomisteinen osakeyhtiö. Sen suurin omistaja on Pirkanmaan hyvinvointialue. Potilaat tulevat sekä Pirkanmaalta että eri puolilta Suomea. Vapaus valita kiireettömän hoidon hoitopaikka kuuluu terveydenhuoltolakiin.

Leikkaussalien määrä nousi tänä vuonna seitsemästä yhdeksään. Jokaisessa salissa leikataan noin neljä potilasta päivässä, eli leikkauksia on keskimäärin 36 päivässä. Viime vuonna tekonivelleikkauksia kertyi kaikkiaan 6 448. Luku on yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi eniten tekonivelleikkauksia tekevässä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

”Suurin osa tekonivelleikatuista on 65–75-vuotiaita. Väestöennusteiden mukaan näyttää siltä, että tekoniveliä asennetaan ainakin seuraavat kolmekymmentä vuotta suurin piirtein nykyistä tahtia. Ellei sitten keksitä nivelrustoa oikeasti kasvattavaa tai degeneraatiota estävää lääkettä. Sellaista ei kuitenkaan ole ihan heti näköpiirissä”, sanoo Coxan johtava ylilääkäri Jukka Huopio.

Siihen, että tekonivelleikkaukset eivät ole ainakaan vähenemään päin, vaikuttavat muutkin asiat kuin ”varaosaiässä” olevat suuret ikäluokat. Ihmiset elävät yhä pidempään ja haluavat säilyttää toimintakykynsä myös vanhana. Teko­niveliä asennetaan nykyään myös entistä enemmän nuoremmille, alle 55-vuotiaille.

Myös ylipaino lisää tekonivelten tarvetta.

”Se on merkittävä nivelrikon riskiä nostava tekijä. Jos painoindeksin kasvu ei taitu esimerkiksi tehokkaampien laihdutuslääkkeiden myötä, se lisää osaltaan leikkausmääriä.”

Coxan leikkauksista hieman yli puolet on polvileikkauksia. Lonkka tulee hyvänä kakkosena. Olkapäitä leikataan vuosittain muutama sata ja muita, kuten kyynärpäitä, ranteita ja nilkkoja, joitakin kymmeniä.

Jukka Huopio arvioi, että Coxassa tehtyjen leikkausten määrä tulee todennäköisesti vielä vähän kasvamaan viimeisimmän laajennuksen, päiväkirurgia­yksikön ja rekrytointien myötä.

Viime vuonna Coxaan palkattiin kymmeniä uusia työntekijöitä. Nyt heitä on lähes neljäsataa, joista noin kahdeksankymmentä prosenttia on hoitajia.

Roolitus kohdillaan

Ulkopuoliset eivät pääse leikkaussaliin, mutta ikkunasta saa katsoa. Salissa ollaan työn touhussa. Kaikki näyttää hyvin tehokkaalta ja järjestelmälliseltä. Ikään kuin suoja-asuihin pukeutunut henkilökunta suorittaisi jotakin ennalta käsikirjoitettua näytelmää, jossa jokaisella on oma roolinsa. Ja näinhän se oikeastaan onkin.

Pääroolissa on ortopedi. Hän avaa potilaan polvinivelen ja siirtää polvilumpion sivuun. Hän poistaa nivelen vaurioituneet pinnat ja muotoilee reisi- ja sääriluiden nivelpinnat tekonivelkomponenttien muotoisiksi. Tekonivel on tavallisesti kobolttikromia tai titaania, ja ortopedi liimaa eli kiinnittää sen paikoilleen luusementillä.

Kun viimeisiä tikkejä ommellaan, on aikaa leikkauksen alusta mennyt noin 45 minuuttia.

Janica Isonokarin rooli on olla tässä leikkauksessa induktiohoitaja. Hän valmisteli potilaan ja tauotti näin salin anestesiahoitajaa, joka tuli saliin tauon pidettyään.

Instrumenttihoitajia on salissa kolme, sillä heistä yksi toimii assistenttina. Lisäksi leikkausosastolla työskentelee yleensä kaksi kiituria eli tehostajaa, jotka auttavat instrumenttipuolta leikkauksien aloitus- ja lopetushetkillä. Tänään leikkaussalissa numero 9 on myös perehtymässä yksi sairaanhoitaja.

Heti leikkauksen jälkeen potilaan tekonivel kuvataan C-kaarella. Näin varmistetaan, että proteesi on paikoillaan kuten pitääkin. Jos jokin olisi vialla, potilas voitaisiin palauttaa saman tien leikkaussaliin.

”Erittäin harvoin näin täytyy tehdä”, sanoo Janica.

Sujuvat prosessit

Taukotilan kahviautomaatista saa kahvia ja vieressä on tyrkyllä maitoa ja kaurajuomaa. Toisella tasolla on keksejä, hapankorppuja sekä banaaneja ja mandariineja isoissa kulhoissa.

”Työnantaja tarjoaa”, Janica sanoo.

Perioperatiivisena hoitajana työskentelevä Janica tekee kaikkea, mitä hoitaja voi leikkausosastolla tehdä – on induktio-, anestesia- ja instrumenttihoitajana sekä organisaattorina, joka pitää leikkausosaston päivittäisen arjen langat käsissään. Lisäksi hän on tehyläinen pääluottamusmies.

Janica tuli Coxaan töihin nelisen vuotta sitten.

”Coxa kiinnosti minua hyvän maineensa vuoksi. Olin kuullut sujuvasta työnteosta ja kattavista henkilöstöeduista.”

Janicalle suurin vetovoimatekijä on se, että työskentely on viimeisen päälle hiottua eikä tyhjäkäyntiä ole. Coxan perustamisesta, vuodesta 2002, saakka ammattilaiset ovat olleet mukana luomassa mahdollisimman sujuvia ja tehokkaita prosesseja, joiden tuloksellisuutta seurataan tarkasti ja joita kehitetään jatkuvasti.

”Asiat on mietitty ja homma toimii. Sinä tiedät, mitä teet ja mitä kaveri tekee. Silloin pääsee uppoutumaan työn flow’hun.”

Plussaa on Janicasta sekin, että vaikka kyseessä on kapea erikoisala, on koko ajan mahdollista oppia uutta. Se taas ylläpitää mielenkiintoa työhön.

Ja sitten on vielä se ”coxalaisuus” – hyvä työilmapiiri ja me-henki. Jokaista käytävällä vastaan tulevaa terveh­ditään, ja kaikki mahtuvat samaan kahvipöytään – osastoavustajista lääkä­reihin.

”Tämä kertoo paljon. Ei minun aiemmissa työpaikoissani ole lääkärit tulleet samaan kahvipöytään.”

Päiväkirurgia kasvaa

Koko ajan tapahtuu: Kun leikkaus päättyy, sairaalahuoltajien tiimi kiitää paikalle siivoamaan salin uutta leikkausta varten. Organisaattori tutkii käytävällä listaansa ja juttelee hoitajien kanssa. Saliin 8 viedään potilasta, ja sänkyä siirtävä induktiohoitaja keventää tunnelmaa: ”Tehdään tässä U-käännös. Ei hätää – ajokortti suoritettu.”

Runsaat kymmenen vuotta sitten tekonivelleikkauksista toivuttiin sairaalassa keskimäärin viisi päivää. Ajat muuttuvat: keskimääräinen aika Coxan vuodeosastolla on 28 tuntia.

Tekonivelleikkauksia tehdään yhä enemmän myös päiväkirurgisesti. Coxassa on jo pitkään tehty päiväkirurgiaa, mutta erillinen päiväkirurginen yksikkö aloitti toimintansa leikkausosaston naapurissa tänä syksynä.

Päiväkirurginen sairaanhoitaja Piia Talvisydän on ehtinyt tänään jo paljon.

”Hain potilaan alhaalta ja valmistelin hänet saliin. Sillä välin kun leikkaus oli menossa, valmistelin huomisten potilaiden papereita. Nyt tarkkailen heräämössä olevaa potilasta ja alan kotiuttaa toista. Hänelle vein jo ruuan, kahvit ja konjakit.”

Jukka Huopio uskoo, että Coxan päiväkirurgia kasvaa tulevaisuudessa.

”Se, että potilas lähtee jo illalla kotiin, on kaikkien etu. Se on kustannustehokasta, mutta ennen kaikkea se on potilaan kannalta hyvä. Tutkimusten mukaan kuntoutuminen tapahtuu ­nopeammin ja komplikaatioiden riski on vähäisempi kuin pidempään sairaalassa toipuneella potilaalla.”

Joustoja työntekijöille

Coxalla on hyvä maine. Se on sijoittunut kolmatta vuotta peräkkäin ensimmäiseksi T-Median toteuttamassa valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan ­Luottamus & Maine -tutkimuksessa. OECD:n vertailussa Coxan leikkaus­toiminnan vaikuttavuus on kansainvälistä kärkeä.

”Henkilöstökyselyissä esiin nousee erityisesti halu tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja halu kehittää työtä. Moniammatillista yhteistyötä yli yksikkörajojen arvostetaan. Kiitosta saavat hyvät henkilöstöedut sekä työnantajan mahdollistamat joustot”, kertoo hoidonsuunnittelussa työskentelevä sairaanhoitaja ja työsuojeluvaltuutettu Mariia Silvennoinen.

Hyviin henkilöstöetuihin kuuluvat muun muassa liikunta- ja kulttuuripassit ja polkupyöräetu. Työnantajan mahdollistamat joustot tarkoittavat sitä, että Coxassa voi halutessaan työskennellä osa-aikaisesti ilman lakiperusteita, kuten osittaista hoitovapaata tai osa-aikaista eläkettä. Vuodeosastolla yövuorojen tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Mariia on tuplapalaaja – viimeksi hän tuli Coxaan takaisin töihin vuonna 2014.

”Tykkään työyhteisöstä ja siitä, että Coxassa tehdään asiat potilaan parhaaksi. Vaikka Coxa on kasvanut paljon alkuvuosista, positiivinen pohjavire on edelleen tallella.”

Mariia kertoo, että työterveyshuolto toimii matalalla kynnyksellä. Kerran kuukaudessa työterveyshoitaja tulee paikan päälle ja vastaanotolla voi käydä ilman ajanvarausta.

Sekä Mariia että Janica kiittelevät myös sujuvaa yhteyttä esihenkilöihin ja johtoon. He tapaavat kerran viikossa henkilöstöjohtajan ja hoitotyön johtajan viedäkseen yhteisiä asioita eteenpäin.

Coxan työntekijät kuuluvat yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimukseen. Parhaillaan Coxassa uudistetaan palkkausjärjestelmää.

”Työnantaja haluaa pysyä kilpailu­kykyisenä jatkossakin”, Janica sanoo.