Mitä hoitajan pitäisi tietää rikollisjengeistä, Christer Ahlgren?

Syrjäytyneet nuoret ovat polttoainetta järjestäytyneelle rikollisuudelle, sanoo ylikomisario Christer Ahlgren.

Kuvateksti
Christer Ahlgrenin näkee rikoksentorjunnan laajasti. Se pitäisi ottaa huomioon jo esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, jotta eri kaupunginosat eivät eriytyisi liikaa.
Kuva: Vilja Harala

1 Tutkit keskusrikospoliisissa järjestäytynyttä rikollisuutta. Mitä hoitajan pitäisi tietää aiheesta?

Asia koskettaa koko yhteiskuntaa. Poliisi­järjestö Europol on määritellyt järjestäytyneen rikollisuuden yhdeksi keskeisimmäksi EU:n sisäiseksi turvallisuusuhaksi. Suomessa rikollisjengien varsinaisia jäseniä on 700–800, mutta heidän ympärillään pyörii laaja joukko vaikutusvaltaisia rikollisvaikuttajia. Te terveydenhuollossa joudutte ehkä näkemään ja paikkaamaan erilaisten yhteenottojen seurauksia, kohtaamaan rikollisia ja heidän uhrejaan.

Järjestäytynyt rikollisuus voi olla kiinnostunut hoitajien pääsystä esimerkiksi kiinnostaviin tietoihin tai huumaaviin aineisiin. Voitte myös joutua maalittamisen ja uhkailun kohteeksi.

2 Olet sanonut, että syrjäytyneet nuoret ovat polttoainetta rikollisjengeille. Mitä tarkoitat?

Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ja sitä käytetään hyväksi. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat haavoittuvassa asemassa etsiessään hyväksyntää. Heitä houkutellaan tekemään pieniä palveluksia rahasta ja kehutaan hyväksi tyypiksi. Jengiläisillä voi olla hienot tennarit ja vaatteet, ja se näyttää helpommalta tieltä varakkuuteen kuin koulu ja opiskelu. Ruotsissa tätä tapahtuu, mutta samoja havaintoja on myös Suomesta.

Ruotsissa jengiväkivalta on lähtenyt käsistä. Syyskuun alkuun mennessä jengisodissa on ammuttu jo 47 ihmistä. Kollegat Ruotsissa kertovat, että ennen ammuttiin polveen, nyt päähän.

3 Miten sote-ammattilaiset voivat ehkäistä tätä?

Ennaltaehkäisy on ykkösasia ja keinoista halvin. Nuorista on pidettävä huolta. Meidän on autettava maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan. Kielitaito on tärkein juttu heti päiväkodista ja koulusta lähtien. Myös vanhempien olisi tärkeä oppia suomea.

Moniammatillinen Ankkuri-toiminta on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta. Nuorta auttavassa ryhmässä on mukana poliisi sekä edustajat sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta.

4 Miten Ukrainan sota vaikuttaa rikollisuuteen Suomessa?

Balkanilta sodan jälkeen tulleet aseet ovat olleet iso ongelma Ruotsissa. Kun sota Ukrainassa joskus päättyy, sinne jää paljon aseita, jotka todennäköisesti lähtevät liikkeelle, ja osa päätyy Suomeen. Järjestäytyneellä rikollisuudella on kiinnostusta asiaan ja reitit ja yhteydet periaatteessa valmiina.

5 Miten suhtaudut huumeiden käyttöhuoneisiin?

Lähtökohtaisesti positiivisesti, kunhan se ei johda piiruakaan myönteisempään suhtautumiseen huumausaineisiin yleensä. Olen seurannut huolestuneena, miten suhtautuminen mietoihin huumeisiin on muuttunut ja kovienkin aineiden käyttöä vähätellään ”viihdekäyttönä”.

Järjestäytynyt rikollisuus

Järjestäytyneestä rikollisuudesta voidaan puhua, kun rikollisia on vähintään kolme ja he tekevät vakavia rikoksia. Toimintaa leimaa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. Ryhmät ovat yleensä hierarkkisia tai verkostomaisia.

Suurimmat kansainväliset rikoksia tekevät moottoripyöräjengit toimivat myös Suomessa. Uudet järjestäytyneen rikollisuuden ryhmät pohjautuvat poliisin mukaan esimerkiksi etniseen taustaan. Myös rikolliset katujengit ovat rantautuneet Suomeen.

Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää varsinkin kansainvälisesti yhä enemmän tietoverkkoja rikollisessa toiminnassa.