Vanhusasiavaltuutettu: Sote-palveluiden on vastattava paremmin iäkkäiden tarpeisiin

Vanhusasiavaltuutetun mukaan esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kriteerejä on tiukennettu kohtuuttomasti. Se taas näkyy päivystyksissä. Valtuutettu vaatii sote-palveluihin muutosta.

Kuvateksti
Vanhusasiavaltuutettu kritisoi myös sitä, että lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen toipuminen voi jäädä puolitiehen, jos kuntoutuksesta ei huolehdita.
Kuva: Pia Hietamies

Suomessa ei ole varauduttu kunnolla ikäihmisten määrän suureen kasvuun, toteaa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.

Suomessa on jo nyt yli 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, joista valtaosa tarvitsee sote-palveluja, osa vähän ja osa on niistä täysin riippuvainen. Vanhusasiavaltuutetun mukaan sote-palveluihin tarvitaan laajaa ajattelu- ja toimintatapojen muutosta.

Valtuutettu on julkaissut raportin Kohti toimivampia sosiaali- ja terveyspalveluita iäkkäille. Kokonaiskuva ja ehdotuksia päätöksentekijöille.

Raportti nostaa esille erityisesti neljä sote-palvelujen kipukohtaa: omaishoitajien tilanteen, päihde- ja mielenterveysongelmat, lonkkamurtumasta paranemisen ja hoivapalvelujen saamisen vaikeudet.

”Palvelujen kokonaisuutta on kehitettävä inhimillisesti kestävämpään ja vaikuttavampaan suuntaan ja vastaamaan paremmin iäkkäiden tarpeisiin. Iäkkäitä on kuunneltava paremmin ja edistettävä heidän toimintakykyään ja terveyttään. Tiedonkulkua, yhteistyötä sekä palvelupolkujen jatkuvuutta on saatava paremmalle tolalle”, sanoo vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.

Valtuutettu suosittelee valtakunnallista, yli hallituskausien ulottuvaa toimintaohjelmaa iäkkäiden sote-palvelujen kokonaisuudesta. Palveluja pitäisi ohjata neljä periaatetta: ihmisarvoisemmin, aikaisemmin, vaikuttavammin sekä yhdessä tehden.

Mainos alkaa
Metropolian mainos sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksista.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksista.
Mainos päättyy

Esimerkiksi näissä tilanteissa palvelut eivät vastaa iäkkäiden tarpeisiin:

  • Läheis- ja omaishoitajat säästävät yhteiskunnan resursseja. He jäävät kuitenkin usein ilman tukea. Etenkin puolisoitaan hoitavat ikäihmiset ovat usein uupuneita.
  • Monet iäkkäät, joilla on paljon samanaikaisia, esimerkiksi toimeentuloon ja terveyteen liittyviä ongelmia, eivät saa ajoissa apua. Heidän tilanteensa kriisiytyvät ja tilanteen selvittäminen on vielä vaikeampaa ja kalliimpaa.
  • Kaatumisesta johtuvan lonkkamurtuman leikkaushoito on huomattavan kallis toimenpide. Ikääntyneen toipuminen saattaa kuitenkin jäädä puolitiehen, koska hoidon jatkuvuuteen ja kuntoutukseen ei panosteta riittävästi.
  • Koska ympärivuorokautiseen hoidon ja kotihoidon kriteerejä on tiukennettu kohtuuttomasti, yhä useammat iäkkäät asuvat kotonaan ilman riittäviä palveluja. Tämä lisää toistuvaa hakeutumista muiden palvelujen, kuten päivystyksen, piiriin ja niiden kuormittumista.