1. Ne 45 000 (1933) on Maila Talvion samannimiseen romaaniin perustuva yhteiskunnallinen draama- ja valistuselokuva. Elokuva tehtiin yhteistyössä Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen kanssa. Tuberkuloosia vastaan taisteleva lääketieteen kandidaatti Antti Ahonen (Jalmari Rinne) joutuu keskelle kolmiodraamaa. Hoitajia ei ole nimetyissä rooleissa. Ohjaajana Erkki Karu ja Risto Orkko.
2. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) on melodraama, joka pohjautuu useaan kertaan filmattuun Johannes Linnankosken samannimiseen romaaniin. Elli Ylämaan näyttelemä kätilö tuntee rakkauden ja seksuaalisuuden realiteetit. Ohjaajana Teuvo Tulio.
3. Poikamies-pappa (1941). Boheemi taidemaalari Lasse Kimalainen (Leo Lähteenmäki) saa Australiaan muuttaneelta tädiltään miljoonaperinnön, jos hän hankkii viikon kuluessa vakituisen työpaikan, aviopuolison ja perillisen. Orpokodin lempeää johtajaa esittävä Aino Lohikoski osaa ohittaa viranomaiskarikot lasten parhaaksi toimiessaan. Hänet on kirjattu näyttelijäluetteloon 1. hoitajatattareksi. Oili Jaatinen on 2. hoitajatar.
4. Tavaratalon Lapatossu ja Vinski (1940). Kesään 1940 sijoittuvassa yhteiskunnallisessa komediassa Vinski (Kaarlo Kartio) perii tädiltään Ihantalassa sijaitsevan sekatavarakaupan, jota hän lähtee hoitamaan ystävänsä Lapatossun (Aku Korhonen) kanssa. Talvisodan jälkeiseen kuvaukseen kuuluu sotilassairaala ja sairaanhoitajattaria. Ohjaajana Toivo Särkkä.
5. Niin se on, poijaat! (1942). Sotilashupailu tuhannen ja yhden vitsin miehestä, korpraali Möttösestä (Einari Ketola). Edes vakavat vammat eivät estä sairaalassa hoidossa olevia sotilaita laulamasta sotainvalidien marssia. Kreditoimattomiin näyttelijöihin on nimetty kolme lääkintälottaa. Ohjaajana Ossi Elstelä.
6. Syntynyt terve tyttö (1943). Sota-ajan tuotos kannustaa väestönkasvuun. Helsinkiin sijoittuvassa elokuvassa rouva Ireene Helasuo (Salli Karuna) ei suostu hankkimaan lapsia. Lastenhoitajatar Anja Kari (Liisa Tuomi) antautuu väittelemään eläinlääkärin kanssa. Kaija Rahola on sairaanhoitajan roolissa. Ohjaajana Ilmari Unho.
7. Neiti Tuittupää (1943). Savolainen opettajan tytär Anna Tipuli Pusu (Lea Joutseno) ei pääse musiikkiopistoon perheensä vastustuksen takia. Sukulaistensa pyynnöstä hän lähtee Helsinkiin pänttäämään hallintotieteitä, mutta ilkeät opiskelutoverit saavat tytön jättämään yliopiston ja hakeutumaan sairaanhoitajaksi. Tapahtumapaikkoihin kuuluu Kyyhkysen sairaala – on harvinaista, että elokuvassa sairaalalla on nimi. Komedienne Joutseno esittää rempseää sairaanhoitajatarta, joka ei peittele omaa luonnettaan, kuten monet kollegat. Vastavoimana on riivinrautamainen ylihoitajatar Uxen, "Kyyhkysäiti" (Salli Karuna). Ohjaajana Valentin Vaala.
8. Suurin voitto (1944). Melodraama sijoittuu erämaapitäjään, jossa kunnanlääkäri Aarno Tapio (Eino Kaipainen) työskentelee sairaanhoitajavaimonsa Astan (Sylvi Palo) kanssa. Pari on etääntynyt toisistaan heidän lapsensa kuoleman jälkeen. Mies uppoutuu täysin lääkekeksintöönsä ja puhjenneen epidemian hoitamiseen, johon naisella ei ole enää haluja eikä voimia. Asta seuraa mustasukkaisena aviomiehensä ja sairaanhoitaja Taina Kulon (Helena Kara) tekemisiä. Ohjaajana Hannu Leminen.
9. Vain kaksi tuntia (1949) on sairaalaan sijoittuva tiivistunnelmainen draama. Sairaalan ylihoitajatar, sisar Magda (Regina Linnanheimo) joutuu punnitsemaan elämänarvojaan uudelleen. Ylihoitajattaren yhtenä kadehtivana vastuksena on sairaanhoitajatarta esittävä Saara Ranin. Elokuvassa on monia hoitoalan rooleja, kuten yöhoitaja. Ohjaajana Roland af Hällström.
10. Opri (1954). Kyllikki Mäntylän näytelmään perustuvassa draamakomediassa iäkäs evakkonainen Opri (Rakel Laakso) joutuu kunnalliskotiin. Kunnalliskodin johtajatar Laine (Sylvi Salonen) oli mitä ilmeisimmin koulutettu tehtäväänsä, mutta mitään tarkkaa tutkintoa ei mainita. Tämä on tyypillistä ajan elokuville: ammattiasema näkyy roolin kautta, mutta muodollista koulutusta ei erikseen selitetä. Ohjaajana Edvin Laine.
