Yksi muutosta motivoiva tekijä on se, että Riitalla todettiin kymmenen vuotta sitten uniapnea.
”Jos uniapnea johtuu ylipainosta, niin ehkä jossain vaiheessa pääsen tilanteeseen, että en tarvitse CPAP-laitetta.”
Viime syksynä Riitta hankki jälleen koiran. Ajatus on, että pennun kasvaessa ja lenkkien pidentyessä myös oma kunto kohenee.
”Puntarilla käyntiä yritän välttää. Keskityn siihen, miltä tuntuu – itseni hyväksymiseen sellaisena kuin olen. Minulla on liikuntakyky tallella.”
Tunnesyöminen yleistä
Syömishäiriöliiton Katri Mikkilä arvioi, että entistä useampi ihminen tunnistaa nykyään itsessään Riitan tavoin tunnesyömistä.
Tunnesyömisellä tarkoitetaan syömisen – tai syömättömyyden – käyttämistä tunteiden säätelyyn.
”Kaikki meistä tunnesyö joskus. Huolen on syytä herätä, jos syöminen tai syömättömyys on ainoa tunteiden säätelyn keino. Jotta asiaan voi vaikuttaa, on perattava, mitä tunnesyömisen taustalla on.”
Jos toimintamalli jää selvittämättä, tunnesyömisen tilalle voi tulla jokin toinen tapa, joka on niin ikään haitallinen.
”Keho- ja ruokasuhde voi olla kunnossa, kun elämä on tasapainoista, mutta kun tasapaino järkkyy, syömisestä tai oman kehon kontrolloinnista saattaa tulla ratkaisu- ja selviytymiskeino”, Mikkilä muistuttaa.
Ruokakauppa muuttui
Suomalaisten lihominen johtuu suurelta osin elintarviketarjonnan muutoksesta, sanoo eläkkeellä oleva sisätautilääkäri Pertti Mustajoki.
”Tarjontaa on tullut enemmän ja se on enemmän kaloripitoista. Markkinointi on samalla muuttunut. Tuotteista on tehty entistä houkuttelevampia.”
Olennaista on energiatiheys eli se, kuinka paljon sadassa grammassa on kilokaloreita. Kiinteistä tuotteista energiatiheimpiä ovat perunalastut, hampurilaiset, makeiset, suklaa ja keksit – niissä energiaa voi olla jopa enemmän kuin puhtaassa sokerissa. Myös monet juomat sisältävät yllättävän paljon energiaa.
”Esimerkiksi terveellisenä markkinoidut hedelmämehut eivät tuo kylläisyyden tunnetta, vaan menevät suoraan suoleen, mistä tulee ylimääräisiä kaloreita.”
