Kalligrafian konkreettisuus viehättää psykiatrista sairaanhoitajaa – ”Jotain ihan muuta”

Pauliina Yliniittyä kiehtovat koukeroiset kirjaimet.

Kuvateksti
Pauliina Yliniitty pitää niin ahkerasti kalligrafiakursseja, että omalle taiteella jää yhä vähemmän aikaa. Kuva: Riikka Sinkkonen

Oma kädenjälki näkyy paperilla saman tien, eikä kukaan toinen pysty vaikuttamaan sillä hetkellä tuotoksen muotoon ja laatuun.

– Se on jotain ihan muuta kuin psykiatrisen sairaanhoitajan työ, jossa tuloksia voi joutua odottamaan pitkään, sanoo kalligrafiaa harrastava ja opettava Pauliina Yliniitty.

Kalligrafia on tarkoin säädeltyä korutekstausta. Kirjaimet tehdään erilaisilla kynillä, terillä ja musteilla millilleen pystysuoriksi tai tiettyyn kaltevuuteen. Joustonvaraa ei ole leveys- tai korkeussuhteissakaan. Silti käsityön jälki on aina nähtävissä.

– Jos meidät, kalligrafian ammattilaiset, pistettäisiin tekstaamaan yksi sana vaikkapa italicilla, jokaisen käsiala olisi kuitenkin hitusen verran omanlaisensa. Tämä tekee kalligrafiasta niin kiehtovaa!

Pauliina aloitti harrastuksensa vuonna 2006 kuuden illan kurssilla Oulaisten kansalaisopistossa. Nälkä kasvoi syödessä: hän päätyi suorittamaan monimuoto-opintoja Kankaanpään taidekouluun.

Vuonna 2014 Pauliina valmistui englantilaisen opettajan ohjauksessa kalligrafiaan erikoistuneeksi kuvataiteilijaksi. Sen jälkeen kirjaimet ovat haukanneet arjesta yhä enemmän aikaa. Pauliina pitää tiuhaan kalligrafian ilta- ja viikonloppukursseja eri puolella Suomea, tekee tilaustöitä sekä luotsaa puheenjohtajana Suomen Kalligrafiayhdistystä.

Viime vuoden erikoisteema olivat kummitodistukset.

Oulaisten mielenterveysyksikössä, Tuumassa, hän työskentelee vastaavana sairaanhoitajana kolmena arkipäivänä viikossa.

Yksi Pauliinan tilaustöistä on ollut tekstata teatterille nimiä, jotka kertovat paikan elokuvatarjonnasta 1960-luvulla. Nimiä kertyi 121.

– Kalligrafin näkökulmasta kutkuttavin oli Jörn Donnerin ohjaama Mustaa valkoisella. Innostuin heti suunnittelemaan, miten sommittelisin nuo sanat musteella hohtavanpuhtaalle paperille.

Pauliinan tekemiä kirjaimia ikuistuu myös erilaisiin kyltteihin ja tatuointeihin.

– Aika paljon olen tehnyt myös kastetodistuksia. Viime vuoden erikoisteema olivat kummitodistukset.

Teksti Erja Taura-Jokinen