Migri: Rekrytointi ulkomailta sote-alalle on tyrehtynyt

Viime vuonna Migri myönsi 129 oleskelulupaa lähihoitajan työhön tuleville.

Kuvateksti
Työperäinen maahanmuutto voi Migrin mukaan kääntyä ensi vuonna maltilliseen kasvuun, jos talous kehittyy suotuisasti.
Kuva: iStock

Sote-ammattilaisten rekrytointi ulkomailta Suomeen on kasvun jälkeen tyrehtynyt ja palannut vuoden 2020 tasolle. 

Viime vuonna Migri myönsi sote-ammattilaisille yhteensä 200 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on 81 prosenttia vähemmän kuin 2024.

Eniten lupia on myönnetty lähihoitajille eli 129. Suurin osa heistä on kotoisin Filippiineiltä. Sairaanhoitajille on myönnetty vain yksittäisiä lupia. 

Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy

EU- tai ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittanut sairaanhoitaja joutuu täydentämään tutkintoaan Suomessa ennen kuin voi työskennellä sairaanhoitajana. 

Migrin mukaan sekä julkiset että yksityiset sote-alan työnantajat ovat vähentäneet uusia kansainvälisiä rekrytointeja alan rahoitushaasteiden vuoksi. 

"Nyt olisi hyvä aika valmistella valtakunnallinen malli tutkintojen tunnustamiselle", sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.

Jos ulkomailta halutaan rekrytoida osaajia, Tehyn mielestä on luotava pysyvä ja valtakunnallinen malli, jolla EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritetut tutkinnot Suomessa tunnustetaan. 

EU- ja ETA-maista tulevien tutkintojen tunnustamista ohjaa EU:n ammattipätevyysdirektiivi, ja esimerkiksi sairaanhoitajan ja kätilön koulutukset on harmonisoitu EU-tasolla. 

"Hankkeina ja projektirahoituksella tehty pätevöitymiskoulutus ei vastaa tarpeita, mikäli sote-alalla halutaan edistää kansainvälisiä rekrytointeja."

Okkeri muistuttaa, että kestävä ratkaisu sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan henkilöstöpulan ratkaisemiseksi edellyttää, että työnantajat panostavat sekä palkkaukseen että työoloihin. 

"Kansainvälinen rekrytointi voi toimia osaratkaisuna, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista eettisiin rekrytointikäytäntöihin ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen."

Migri toteaa, että työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti taloussuhdanteen ja työmarkkinoiden kehityksestä.

Työperäinen maahanmuutto voi Migrin mukaan kääntyä ensi vuonna maltilliseen kasvuun, jos talous kehittyy suotuisasti.

Migri muistuttaa, että väestön vanheneminen ja työvoimapula ylläpitävät ulkomaisen työvoiman kysyntää. Hakemusmäärän merkittävää kasvua lähivuosina Migri pitää kuitenkin epätodennäköisenä.

Hallitus on kiristänyt työperäistä maahanmuuttoa, mikä on toistaiseksi näkynyt erityisesti kielteisten päätösten määrän kasvuna.