EU- tai ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittanut sairaanhoitaja joutuu täydentämään tutkintoaan Suomessa ennen kuin voi työskennellä sairaanhoitajana.
Migrin mukaan sekä julkiset että yksityiset sote-alan työnantajat ovat vähentäneet uusia kansainvälisiä rekrytointeja alan rahoitushaasteiden vuoksi.
"Nyt olisi hyvä aika valmistella valtakunnallinen malli tutkintojen tunnustamiselle", sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
Jos ulkomailta halutaan rekrytoida osaajia, Tehyn mielestä on luotava pysyvä ja valtakunnallinen malli, jolla EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritetut tutkinnot Suomessa tunnustetaan.
EU- ja ETA-maista tulevien tutkintojen tunnustamista ohjaa EU:n ammattipätevyysdirektiivi, ja esimerkiksi sairaanhoitajan ja kätilön koulutukset on harmonisoitu EU-tasolla.
"Hankkeina ja projektirahoituksella tehty pätevöitymiskoulutus ei vastaa tarpeita, mikäli sote-alalla halutaan edistää kansainvälisiä rekrytointeja."
Okkeri muistuttaa, että kestävä ratkaisu sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan henkilöstöpulan ratkaisemiseksi edellyttää, että työnantajat panostavat sekä palkkaukseen että työoloihin.
"Kansainvälinen rekrytointi voi toimia osaratkaisuna, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista eettisiin rekrytointikäytäntöihin ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseen."
Migri toteaa, että työperusteisten oleskelulupahakemusten määrän kehitys riippuu ensisijaisesti taloussuhdanteen ja työmarkkinoiden kehityksestä.
Työperäinen maahanmuutto voi Migrin mukaan kääntyä ensi vuonna maltilliseen kasvuun, jos talous kehittyy suotuisasti.
Migri muistuttaa, että väestön vanheneminen ja työvoimapula ylläpitävät ulkomaisen työvoiman kysyntää. Hakemusmäärän merkittävää kasvua lähivuosina Migri pitää kuitenkin epätodennäköisenä.
Hallitus on kiristänyt työperäistä maahanmuuttoa, mikä on toistaiseksi näkynyt erityisesti kielteisten päätösten määrän kasvuna.