Työttömyys yllätti ensihoitaja Aapo Liukon: ”Kuvittelin, että löytäisin nopeasti uutta työtä”

Ensihoitaja Aapo Liukko, 36, on ollut työttömänä viime vuoden huhtikuusta lähtien. Hän jäi työttömäksi sosiaalihuollon esihenkilötehtävästä, kun Keski-Suomen hyvinvointialue lakkautti viran.

Liukolla on pitkä kokemus sairaan- ja ensihoitajan työstä akuutti- ja ensihoidossa sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto ensihoidon kehittämisestä ja johtamisesta. Esihenkilökokemustakin ehti kertyä noin vuoden verran. Liukko on myös Tehyn valtuutettu Arvo ammattitaidolle -ryhmässä sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen kokoomuslainen vara-aluevaltuutettu.

Työttömyys on kestänyt paljon pidempään kuin Liukko aluksi arveli.

”Kuvittelin, että tällä työkokemuksella löytäisin nopeasti uutta työtä.”

”Aluksi ajattelin, että keikkailen ensihoidossa ja päivystyksessä, kunnes löydän vakipaikan, mutta eihän tämä niin ole mennyt. Minulla ei ole koskaan ollut vakituista toimea tai virkaa.”

Liukko ei ole yksin, sillä julkiseen sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat säästötoimet ovat johtaneet merkittäviin henkilöstövähennyksiin. Tilanne käy ilmi Keha-keskuksen tuoreesta toimialaraportista. Keha-keskus on valtion asiantuntijavirasto, joka tutkii muun muassa työllisyyttä ja sen kehitystä.

Vuoden 2024 lopulla toteutetut yhteistoimintaneuvottelut ovat heikentäneet sosiaali- ja terveydenhuollon ­työllisyyttä noin 35 000 henkilöllä. Lähes kaikilla hyvinvointialueilla on ollut yt-neuvotteluita myös vuoden 2025 puolella, mikä on vaikeuttanut työllisyyttä entisestään. Kunta- ja hyvin­vointialuetyönantajat KT arvioi viime keväänä, että yt-neuvottelut koskevat vuoden aikana noin 18 500:aa ja irti­sanomiset noin 700:aa alan ammattilaista.

Uusia keikkalaisia ei oteta

Hyvinvointialueista kolme on joutunut heikon taloustilanteensa vuoksi valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Yksi niistä on Keski-Suomen hyvinvointialue. Ensihoidon työtilanne on Keski-Suomessa Aapo Liukon mukaan huono, joten uusia keikkalaisia ei listoille oteta. Päivystyksen keikat puolestaan kaatuivat byrokratiaan.

Liukon lääkeluvat ovat voimassa, mutta hän on antanut näytöt eri yksikössä. Hyvinvointialueella on Liukon mukaan sääntönä, että näytöt pitää antaa erikseen jokaisella palvelualueella.

”Terveyskeskuksessa annettu näyttö esimerkiksi suoniyhteyden avaamisesta ei ole voimassa Nova-sairaalan päivystyksessä. Onko tässä järkeä?”

Päivystykseen Liukko ei ole päässyt näyttöjä antamaan.

”Näyttöjen vastaanottamisessa on kuulemma ’hetkellinen tauko’.”

Liukko kertoo hakeneensa kymmeniä ja kymmeniä työpaikkoja ja päässyt muutamaan haastatteluun. Laki edellyttää, että työtön työnhakija hakee vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Liukko sanoo täyttävänsä velvoitteen helposti.

”Jokaiseen työpaikkaan on useita kymmeniä hakijoita.”

Liukko on myös valmis muuttamaan Jyväskylästä työn perässä, mikäli uusi työpaikka liittyisi johtamiseen, kehittämiseen tai kouluttamiseen. Vaimo pystyy tekemään omaa työtään tarvittaessa etänä, ja lapsia perheessä ei ole. Esihenkilön työtä hän on hakenut koko Suomesta; rivityöntekijän paikkoja pääsääntöisesti vain kotiseudulta.

”Olisi kiva edetä uralla, mutta se ei ole työn haussani nyt ensisijaista.”

Varasuunnitelmana on jatkaa opiskelua esimerkiksi ammatilliseksi opettajaksi tai opiskelijaksi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmaan. Myös yrityksen perustaminen on pyörinyt mielessä.

”Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on pitänyt henkilökohtaisen talouden juuri ja juuri kuosissa.”

Ansiosidonnaista on luvassa 400 päivää, eikä Liukko mitenkään voi uskoa, että hänen työttömyytensä kestää niin pitkään, että hän putoaisi siltä.

Työttömyyskorvauksen hakeminen sähköisestä Sotekassasta on ollut helppoa. Myös hakuvelvoitteen täyttäminen työvoimaviranomaisten verkkopalvelussa on selkeää.

Liukko on kertonut työttömyydestään avoimesti sosiaalisessa mediassa omalla tilillään. Hänestä työttömyydessä ei ole mitään häpeilemistä.

”Eihän tämä minun vikani ole, vaan johtuu siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialue pitää hallussaan kyseenalaista kärkipaikkaa hyvinvointialueiden heikossa taloudellisessa tilanteessa.”

Sosiaalinen media on ollut työttömyyden aikana henkireikä, koska sinne on voinut tehdä merkityksellistä sisältöä.

”Sisältöni käsittelevät sosiaali- ja terveysalaa ja otan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Nyt työttömyyden aikana sisältö on luonnollisesti painottunut työnhakuun.”

”Sisältö on ollut tykättyä, ja moni on siihen samaistunut. Marraskuussa julkaisin työttömyydestäni videon, joka on saanut noin 400 000 näyttökertaa ja tuhansia tykkäyksiä.”

Vakaa työllistäjä

Sosiaali- ja terveysala on ollut vakaa työllistäjä vuoteen 2023 asti. Alalla työskentelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee noin 480 000 suomalaista.

Tehyläisten työttömyys on edelleen pientä muiden alojen työttömyyteen verrattuna, mutta yksittäistä työttömäksi jäävää tai uutta työpaikkaa etsivää se tuskin lohduttaa.

Uusien työpaikkojen määrä sote-alalla on laskenut noin 33 prosenttia. Varsinkin lähihoitajien ja sairaanhoitajien työpaikat ovat vähentyneet tuhansilla.

Erityisesti vuoden 2025 alkupuolella sote-alan työttömien määrä nousi selvästi edellisvuoden vastaaviin kuukausiin verrattuna. Heinäkuussa 2025 työttömyys oli noin 35 prosenttia korkeammalla kuin heinäkuussa 2024.

Tehyläiset hakevat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta Sotekassasta.

”Työttömyyspäivärahahakemusten määrä on kasvanut 20 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna”, sanoo Sotekassan johtaja Markus Rantanen.

Sotekassan tilastojen ulkopuolelle jäävät mahdollisiin muihin työttömyyskassoihin kuuluvat hoitajat sekä ne, joiden lomautusjakso on niin lyhyt, että se ei oikeuta työttömyyspäivärahaan.

Rantanen muistuttaa, että tehyläisten työttömyys on ollut aiemmin niin pientä, että kasvu näyttää nyt suurelta. Tehyläisten työttömyysaste on edelleen alle kaksi prosenttia. Valtakunnallinen työttömyysprosentti oli viime marraskuussa 10,6.

Avointen työpaikkojen määrä on myös laskenut, mikä tarkoittaa sitä, että jokaista tarjolla olevaa paikkaa kohti on enemmän hakijoita.

”Aiemmin tehyläiset pystyivät käytännössä valitsemaan, mihin he menevät työhön. Näin ei enää ole.”

Palvelutarve kasvaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon työttömyys ei tarkoita sitä, etteikö tekemätöntä työtä olisi.

Keha-keskuksen raportissa muistutetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat Suomessa lakisääteisiä. Tämä tarkoittaa, että julkisen vallan on järjestettävä ne riippumatta taloudellisista suhdanteista. Osaavasta henkilöstöstä on jatkuva ja pysyvä tarve, vaikka työnantajien rahoitustilanne olisikin vaikea.

Myös hoitajapula on edelleen asia, johon pitää varautua. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista eläköityy vuoteen 2035 mennessä 18,7 prosenttia ja vuoteen 2045 mennessä 33,8 prosenttia.

Tehyn ekonomisti Anni Marttisen mielestä tehyläisten työttömyyden kasvu johtuu sekä maan nykyisen hallituksen leikkauspolitiikasta että hyvinvointi­alueiden puutteellisesta rahoituksesta.

”Rahoitusmallia pitää muokata niin, että alueilla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja tarpeita vastaavasti.”

Hyvinvointialueiden pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös työntekijöiden tarpeet. Marttinen ottaa esimerkiksi Lohjan synnytyssairaalan lakkautuksen Hus-alueella. Kun työnantaja tekee isoja rakenteellisia muutoksia, työntekijät joutuvat väistämättä tekemään elämäänsä isoja muutoksia.

”Työnantajien pitää pystyä takaamaan, että ihmiset pystyvät tekemään työtään siellä, missä he asuvat.”

Julkisista palveluista leikkaaminen on aina myös naisasia, sillä julkinen sektori on naisvaltainen.

Sote-alan vetovoimaisuus kärsii Marttisen mielestä väistämättä huonoista uutisista, vaikkei työttömyys sinänsä olekaan merkittävästi kasvanut.

”Ihmiselle muodostuu mielikuva, jonka mukaan työtä ja muuta elämää on vaikea sovittaa yhteen.”

Marttinen muistuttaa myös siitä, että julkisista palveluista leikkaaminen on Suomessa aina myös naisasia, sillä julkinen sektori on naisvaltainen.

”Naisten työllisyys on hallituksen toimien vuoksi heikentynyt enemmän kuin miesten.”  

Lähteenä käytetty: Sosiaali- ja terveysalan tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Toimialaraportti 2025. Keha-keskus. Aapo Liukon elämää ja työnhakua voi seurata Instagramissa @sir­_aapo.