Suomen tilannetta ei voi suoraan verrata Ukrainaan. Tutkimuksen mukaan Suomessa on kuitenkin tärkeää vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta, osallisuutta ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia jo rauhan aikana.
Ukrainassa sodan aiheuttama tuen tarve on niin suuri, etteivät julkiset palvelut yksin riitä vastaamaan siihen. Siksi järjestöjen ja yhteisöjen tarjoama matalan kynnyksen apu on noussut tärkeään asemaan.
Sähkön, veden, lämmön, viestintäyhteyksien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitäminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Haastateltujen mukaan myös tieto siitä, että vauriot korjataan nopeasti, tukee ihmisten jaksamista.
Tutkimuksen mukaan luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat keskeisiä yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Venäjän hyökkäyssota on vahvistanut ukrainalaisten yhteenkuuluvuutta ja lisännyt vapaaehtoistoimintaa ja keskinäistä auttamista.
Suomessa on nähtävissä merkkejä vastakkainasettelun lisääntymisestä ja luottamuksen eriytymisestä. Sosiaalinen koheesio ei tarkoita yksimielisyyttä, vaan kykyä toimia yhteisten tavoitteiden eteen erilaisista näkemyksistä huolimatta.
“Henkisen kriisinkestävyyden kannalta on tärkeää, ettei yhteiskunnassa olisi syviä jakolinjoja, jotka heikentävät ihmisten luottamusta toisiinsa, yhteiskuntaan tai sen instituutioihin ja joita ulkopuoliset toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään”, toteaa tutkimuspäällikkö Minttu Tikka THL:stä.
CIVRES-tutkimuksen aineisto koostui 288 julkaisua kattavasta kirjallisuuskatsauksesta sekä haastatteluaineistosta, joka kerättiin touko–elokuussa 2026. Haastatteluihin osallistui 34 julkishallinnon, järjestöjen, tutkimuksen ja koulutuksen, median, kulttuurialan sekä elinkeinoelämän asiantuntijaa.
