Huippuruokaa hävikkituotteista

Rami Oksanen, 43, kerää salaattitarvikkeita keittiösaarekkeelle. Tomaatit, kurkut ja salaattijuustokuutiot ovat lähikaupan lahjoittamia hävikkituotteita. Leikkuulautaan jääneet viillot paljastavat, että ruoanlaitto on täällä tuttua puuhaa.

Olemme asunto ensin -mallilla toimivassa Rinnekotien tuetun asumisen Silta-yksikössä, ja Rami aloittelee asukkaan kanssa valmistamaan yhteisöruokailua.

”Meillä on joka keskiviikko ensin yhteisökokous, jossa asukkaat pääsevät ääneen heitä mietityttävistä asioista ja me työntekijät kerromme ajankohtaisista asioista. Kokous päättyy fiiliskierrokseen. Siitä huomaa, että kaikilla alkaa olla nälkä, kun jokaisella on hyvä fiilis”, Rami naurahtaa.

Kokouksen päätteeksi alkaa yhteinen ruokailu. Tänään ruokalistalla on kebabia, ranskalaisia ja salaattia. Aterian suunnittelu aloitetaan yleensä jo maanantaina, kun työtoiminnan ohjaaja ja muutama asukas hakevat kaupasta hävikkituotteita.

”Haluan aina päästä katsomaan, mitä kivaa saamme aikaan lahjoituksista. Ajatukseni on, että teemme välillä jotain spesiaalia, emmekä joka kerta perinteisiä arkiruokia. Täydennämme hävikkituotteita ostamalla tarvittavia ainesosia.”

Rami innostuu aterioiden ideoinnista, sillä ruoanlaitto on hänelle tärkeä harrastus. Vuonna 2024 Rami osallistui Masterchef Suomi -ohjelmaan ja pääsi siinä kymmenen parhaan kilpailijan joukkoon.

Nykyisessä sosiaaliohjaajan tehtävässä Ramin työnkuvaa on muovattu niin, että hänelle jää silloin tällöin aikaa auttaa ja opastaa asukkaita yhteisöruokailujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

”Onhan se mahtavaa, että on mahdollisuus hyödyntää omaa harrastuneisuutta asukkaiden kanssa. Pidän tärkeänä, että he saavat vatsansa täyteen hyvää ruokaa ja samalla pystyn tukemaan heidän arjenhallinnan taitojaan. On tärkeää osata valmistaa ruokaa ja suunnitella, mitä söisi tietyn budjetin rajoissa. Moni on yllättynyt, miten helppoa ja edullista ravintolatasoisen ruoan kokkaaminen voi olla.”

Tehtaalta hoitoalalle

Kaksitoista vuotta sitten Ramin elämä oli erilaista kuin nykyään. Hän työskenteli esihenkilö- ja tuotantotehtävissä Tarvasjoella tehtaassa, jossa valmistetaan tiemerkintämassaa auto- ja suojateille.

”Ansaitsin vuoden tulot tekemällä pitkää päivää keväästä syksyyn ja sitten oli useiden kuukausien vapaa. Silloin pystyin lähtemään pidemmille reissuille maailmalle, kuten Vietnamiin ja Thaimaahan.”

Rami jätti työnsä uuden parisuhteen myötä, kun hän muutti Paimiosta Helsinkiin. Ajatus alanvaihdosta veti puoleensa, ja Rami haki ja pääsi opiskelemaan geronomiksi Metropolia-ammattikorkeakouluun. Sote-alassa Ramia kiinnosti työn merkityksellisyys.

”Olen saanut lapsuudenkodistani ­esimerkin, että heikompien puolia pidetään. Äitini teki pitkän uran kehitys­vammaisten parissa. Meille lapsille ­opetettiin, että kaikenlaisia ihmisiä kun­nioitetaan ja autetaan”, Rami kertoo.

Uudessa elämäntilanteessa Ramissa heräsi kipinä ruoanlaittoon. Aluksi hän opetteli täydellisen pihvin tekoa. Pastakoneen hankittuaan hän innostui omatekoisesta pastasta. Sitten tuli burgerikausi, kunnes hän löysi pizzanpaiston pariin.

”Näin paikallislehdestä uutisen suosituksi tulleesta Pizzanpaistajien Facebook-ryhmästä, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisiä tekemään kotona ravintolatasoista pizzaa. Liityin ryhmään ja siitä se sitten lähti.”

Pizzaa 650 hengelle

Valmistumisensa jälkeen Rami sai idean. Hän lähetti sähköpostia kotinsa viereisen Kustaankartanon seniorikeskuksen johtajalle ja kysyi, voisiko hän järjestää hyväntekeväisyytenä pizzatempauksen ikäihmisille ja henkilökunnalle. Johtaja näytti vihreää valoa.

”Tapahtuma vaati paljon valmisteluja seniorikeskuksen keittiön ja sponso­roimaan lähteneiden tahojen kanssa. Ennen tempausta minua jännitti ­yllättävän vähän, kun en tiennyt, ­mitä odottaa. Kun aloimme valmistaa ­pizzoja, huomasin, miten suuri urakka oli.”

Teemana oli italialainen iltapäivä, ja Rami paistoi kahden kaverinsa kanssa seniorikeskuksen keittiössä 650 hengelle 78 uunipellillistä al taglio -levypizzaa. Vahtimestarit veivät pizzoja yksiköihin, ja seniorikeskus järjesti juomat ja salaatit pizzojen kaveriksi. 

Hyväntekeväisyyskeikan jälkeen Ramista tuli Pizzanpaistajien hyväntekeväisyystyön koordinaattori. Sittemmin hän on paistanut pizzaa hyväntekeväisyytenä esimerkiksi asunnottomille, erityisnuorille, sateenkaarisenioreille ja Ukrainan pakolaisille. 

Hyppy uuteen työnkuvaan

Isyysloman lopulla Rami törmäsi työpaikkailmoitukseen, jossa etsittiin sosiaaliohjaajaa päihde- ja mielenterveystyöhön Rinnekodeille. Hän päätti hakea paikkaa, vaikka hänellä ei ollut aiempaa kokemusta päihdetyöstä.

”Työskentelin aiemmin muisti­sairaiden senioreiden ympärivuoro­kautisessa yksikössä, ja työhön kuului paljon kommunikointia omaisten kanssa. Kiinnostuin päihdepuolesta, sillä siellä oli mahdollista päästä entistä vahvemmin suoraan kontaktiin asiakkaiden kanssa.”

Työpaikan ovet avautuivat Ramille. Tällä hetkellä Rami opiskelee työn ohella Suomen Diakoniaopistossa päihde- ja mielenterveysalan erikoisammattitutkintoa, jonka hän voi suorittaa osittain työajalla.

Mutta tänään on kokkauspäivä. Yhteisötilan ovi käy ja tuetun asumisen asiakas jättää takkinsa naulakkoon. Rami lähtee hänen mukanaan hellan äärelle, sillä nyt on aika laittaa kebablihat pannulle.