Pääkirjoitus: Taas se istuu koneella

Jotta tietojärjestelmät eivät veisi hoitajien aikaa ja hermoja, tarvitaan paitsi koulutusta myös kehitystyötä.

Kuva: Istock

Ulkopuolisten voi välillä olla vaikea ymmärtää, mitä kaikkea hoitajan työhön kuuluu ja mitä se vaatii. Siksi työntekijät saavat toisinaan kuulla, että siellä se hoitaja taas vain tietokoneella istui eikä ollenkaan hoitanut.

Kun istuvia hoitajia taannoin ihmeteltiin some-keskustelussa, eräs hoitaja selvensi tietämättömille asiaa näin: ”Kirjaaminen on yksi hoitajien työtehtävistä, ja silloin kun koneelle kirjataan, niin yleensä istutaan tuolilla.”

Koneella on istuttava, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koskee kirjaamisvelvoite. Kyseessä on olennainen työtehtävä, joka takaa potilasturvallisuutta ja hoitajan omaa oikeusturvaa.

Sitä mitä ei ole kirjattu, ei voida varmuudella todistaa tehdyksi.

KOSKA KIRJAAMINEN ja muu ”koneella istuminen” on tärkeä osa hoitajien työtä, siihen tarvitaan myös kunnon koulutusta. Sen tarjoamisesta ja varmistamisesta työnantajan pitäisi vastata.

Kun teimme juttua potilastietojärjestelmä Apotista, kävi ilmi, ettei läheskään kaikilla hoitajilla ole riittävää koulutusta tämän päivittäisen työvälineensä käyttöön. Yksi syy puutteeseen on – jälleen kerran – hoitajapula. Kiireen vuoksi hoitajilla ei ole ollut mahdollisuutta opetella uutta, mutkikasta järjestelmää niin, että sen käyttö olisi sujuvaa.

JOTTA TIETOJÄRJESTELMÄT eivät veisi hoitajien aikaa ja hermoja, tarvitaan paitsi koulutusta myös kehitystyötä. Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja yliopistot tutkivat muutama vuosi sitten tietojärjestelmiä, paljastui, että hoitajat tunnistivat järjestelmissä enemmän työtä haittaavia kuin hyvin toimivia ominaisuuksia.

Niin ei voi jatkua. Työvälineet on saatava kuntoon ja kehitystyössä on kuunneltava niitä, jotka koneella päivittäin istuvat.