Esihenkilötyön ja johtamisen parantaminen sekä varhaisen tuen mallin tehokas hyödyntäminen ovat keinoja, joilla julkisen alan organisaatiot vähentävät sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.
Kevan tutkimuksesta selviää, että yli puolet eli 51 prosenttia julkisen alan organisaatioista on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.
Osuus on kasvanut aiemmasta, sillä edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2023 joka kolmannessa organisaatiossa henkilöstöjohto kertoi onnistuneensa vähentämään kustannuksia.
Tutkimuksessa tarkastellaan työkyvyn johtamisen ja työterveysyhteistyön tilaa julkisen alan organisaatioissa.
Kehitystä parempaan on tapahtunut myös siinä, että henkilöstöasioista vastaavien mukaan esihenkilöille resursoidaan nyt aiempaa enemmän aikaa henkilöstöasioihin.
Muutos on ollut suuri erityisesti hyvinvointialueilla. Niillä toiminnan vakiinnuttua alkuvuosista huomiota on kiinnitetty työkyvyn toimintatapojen rooleihin ja vastuisiin sekä esihenkilöiden kouluttamiseen.
Myös ymmärrys osatyökykyisten työllistämisen tärkeydestä on vahvistunut julkisen alan organisaatioissa. Uusien tehtävien avautuessa aiempaa useammin selvitetään, onko organisaatiossa osatyökykyisiä tai uudelleensijoitusprosessissa olevia henkilöitä.
Tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen on tyytyväinen tuloksissa nähtyyn kehityssuuntaan.
"Työkykyjohtamisessa on otettu edistysaskeleita, ja toimenpiteet tilanteissa, joissa työkyky on vaarantunut, ovat selkeytyneet. Myös eri toimijoiden – esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon – roolit ja vastuut on nykyisellään määritelty selkeästi valtaosassa organisaatioita."
Lähes joka toinen organisaatio ei ole onnistunut vähentämään sairauspoissaolokustannuksia.
Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina, kun muissa ikäryhmissä ne ovat vähentyneet. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet alle 30-vuotiaiden työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen syynä.
Keva kehottaa kehittämään työkykyjohtamisen käytäntöjä ja jakamaan keinoja, jotka toimivat.
"Työkyvyttömyydestä aiheutuu julkisen alan työnantajille vuosittain yli 1,5 miljardin euron välittömät kustannukset, joista suurin osa muodostuu sairauspoissaoloista."
Organisaatioiden välillä on suurta vaihtelua siinä, miten suunnitelmallisesti työkykyä johdetaan.
Vaikka työkyvyttömyyden kustannusten seuranta on monessa organisaatiossa säännöllistä, ei sen perusteella Kevan mukaan kuitenkaan tehdä suunnitelmia, joilla työkyvyttömyyttä vähennettäisiin.
