Pitkäaikaissairauksia on entistä useammalla. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus auttaa arvioimaan, milloin ohjausta voi tehdä etänä ja mikä auttaa onnistumaan ohjauksessa.
1 Harkitse yksilöllisesti
Etäohjausmenetelmät soveltuvat pitkäaikaissairautta sairastavien potilaiden ohjaukseen, mutta niiden käyttö pitää arvioida jokaisen ihmisen ja jokaisen ohjaustilanteen osalta yksilöllisesti. Asiakkaat arvioivat etävastaanottojen sopivan erityisesti lyhyiden ja yksinkertaisten asioiden käsittelyyn. Vieraskielisyys voi tuoda etäohjaamiseen hankaluuksia, koska eleet ja ilmeet eivät välity yhtä hyvin kuin kasvokkain.
2 Etäohjaukseen pitää olla suostumus
Etäohjausta voi tehdä puhelun, videopuhelun, mobiilisovelluksen tai sähköpostin välityksellä. Ohjauksen tukena voi käyttää etäseurantalaitteita esimerkiksi verensokeriarvojen seurantaan ja siitä palautteen antamiseen.
Etäohjaukseen pitää olla asiakkaan suostumus. Edellytys on, että asiakkaalla on etäyhteyteen tarvittavat laitteet, yhteydet ja osaaminen. Varaa asiakkaalle mahdollisuus perinteiseen vastaanottokäyntiin, jos hän sitä haluaa.
Etäohjauksen ja -seurannan on todettu helpottavan esimerkiksi diabetesta sairastavien hoitotasapainon saavuttamista. Etäohjaus myös vähentää matkustamista ja madaltaa kynnystä yhteydenpitoon ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Hyötyihin kuuluu myös se, että infektiosairaudet eivät tartu etänä.
3 Paljon samaa kuin kasvokkain
Etäohjaukseen pätevät samat periaatteet kuin perinteisiin vastaanottokäynteihin. Sen toteuttamisessa pitää huomioida potilasturvallisuus ja tietosuoja sekä niihin liittyvät lainsäädännön vaatimukset. Asiakkaan tunnistamisen tulee perustua luotettavaan menetelmään, esimerkiksi vahvaan tunnistamiseen. Potilasrekisteriä täytyy ylläpitää säännösten ja määräysten mukaisesti, ja etäohjauksesta pitää laatia potilasasiakirjamerkinnät. Kirjaukseen merkitään myös etäyhteyden muoto, eli tapahtuuko ohjaus esimerkiksi videopuhelussa vai sähköpostilla.
Henkilökunnan pitää saada etäohjaukseen asianmukainen koulutus ja valmiudet.
4 Varmista videopuhelussa katsekontakti
Onnistuneessa omahoidossa hoitajan ja asiakkaan välillä on avoin ja vastavuoroinen ohjaussuhde. Ammattihenkilö on sairauden ja asiakas oman elämänsä asiantuntija. Vuorovaikutus on helpompaa, kun asiakas tuntee ennalta ohjausta antavan ammattilaisen.
Videopuhelussa kannattaa käyttää kameraa, sillä se helpottaa keskustelua. Varmista katsekontakti ja kiinnitä huomiota kehon asentoihin ja liikkeisiin videovälitteisen ohjauksen aikana. Molempien osapuolien tulee pystyä käymään keskustelu rauhallisessa paikassa.
5 Tee yhteenvetoja ja kertaa
Ohjaustilanne kannattaa aloittaa lyhyellä vapaamuotoisella keskustelulla. Varaa riittävästi aikaa. Kuuntele ja anna tilaa tasa-arvoiselle ja vastavuoroiselle keskustelulle.
Jaa ohjaus pienempiin osiin. Tee väliyhteenvetoja ja kertaa keskusteltuja asioita. Jos yhteysongelmia tulee, varmista, että kumpikin on kuullut olennaiset asiat.
Etäohjauksessa voi hyödyntää teach-back-menetelmää. Siinä ammattilainen pyytää asiakasta kertomaan omahoitoon liittyvät keskeiset asiat sillä tavalla kuin hän on ne ymmärtänyt. Näin voi varmistaa, onko asiakas ymmärtänyt asiat ja mitä tulisi vielä kerrata.
Pitkäaikaissairautta sairastavalla tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen ja kysyä tarkentavia kysymyksiä. Omahoidosta pitää saada myös palautetta joko meilillä, tekstiviestillä tai jollakin muulla menetelmällä.
Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus, hotus.fi.
