Sampalocin kaupunginosan lapset leikkivät koulun jälkeen sokkeloisilla kaduilla ja kujilla.

Sairaanhoitaja on Filippiineillä vientituote – maan oma terveydenhuolto retuperällä

Tehy tukee ammattiliittoja Filippiineillä, jotta ne voisivat edistää maan terveyttä ja työoloja.

"Guten Morgen. Wie geht es dir?"

Saksan kielen kohteliaisuudet sujuvat filippiiniläisiltä opiskelijoilta jo sujuvasti. Ryhmän tunnelma on toivoa täynnä. He ovat ylpeitä, että pääsevät Saksaan hoitamaan vanhuksia. Eniten heitä mietityttää kylmä ilmasto ja vakavat ihmiset.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Meille kerrottiin, että ei kannata loukkaantua, vaikka vastaantulijat eivät hymyile. Saksassa ei hymyillä niin paljon kuin täällä, opiskelijat kertovat.

Koulutuksen järjestää C&C Human Resource Development, joka välittää sairaanhoitajia Saksaan. Se tekee yhteistyötä filippiiniläisen rekrytointiyrityksen EDI Staffbuildersin kanssa, jonka tiloissa Makati Cityssä koulutus järjestetään. EDI:llä on yli 30 vuoden kokemus filippiiniläisten työntekijöiden välittämisestä ulkomaille.

Työvoima on Filippiinien merkittävin vientituote. Sairaanhoitajien lisäksi filippiiniläisiä työskentelee maailmalla kotiapulaisina, kokkeina, merimiehinä ja öljytyöntekijöinä. Kaiken kaikkiaan maailmalla elää ja työskentelee yli kymmenen miljoonaa filippiiniläistä.

Maasta lähtee joka päivä viisi tuhatta työntekijää ulkomaille. Heidän rahalähetyksensä kotimaahan muodostavat noin kymmenesosan kansantaloudesta.

Syyt lähtöön ovat taloudelliset. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on edelleen yli 20 prosenttia väestöstä. Kun kunnollisia työsuhteita, joista maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa, ei ole riittävästi tarjolla, yksi perheestä lähetetään töihin ulkomaille.

Myös Suomeen tuodaan filippiiniläisiä työntekijöitä. Esimerkiksi EDI Staffbuilders välittää yhteistyössä henkilöstöpalveluyritys Opteamin kanssa kokkeja ja hoiva- ja hoitoalan henkilöstöä. Toinen toimija on Henkilöstöpalvelu Silkkitie, joka välittää työntekijöitä Suomen lisäksi Ruotsiin.

Euroopan ikääntyvä väestö tarvitsee lisää hoiva- ja hoitohenkilöstöä – siitä kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä. Kun omasta takaa ei löydy, yksi ratkaisu on tuoda hoitajia muualta. Tämä taas johtaa uusiin ongelmiin, kuten epäeettiseen rekrytointiin.

Missä vaiheessa rekrytointi muuttuu epäeettiseksi?

– Silloin kun koulutettuja sairaanhoitajia houkutellaan Suomeen katteettomin lupauksin hoitotyöstä. Käytännössä he työskentelevät hoiva-avustajina. Se on koulutuksen ja osaamisen hukkaamista, sanoo sairaanhoitaja ja Tehyn valtuuston jäsen Marjut McLean.

– Rekrytointi on epäeettistä myös silloin, kun maan oma terveydenhuolto kärsii siitä.

Filippiineillä sairaanhoitajat työskentelevät paikallisissa sairaaloissa vähimmäisajan saadakseen työkokemusta. Sen jälkeen he lähtevät ulkomaille ja jättävät näin ison osaamisvajeen maan omaan terveydenhoitojärjestelmään.

– Lisäksi monet joutuvat maksamaan työnantajalle siitä, että pääsevät töihin saadakseen työkokemusta.

Juuri tästä Tehyn kehityshankkeessa on kyse: vahvistaa terveysalan ammattiliittoja, jotta ne voivat ajaa paremmin sairaanhoitajien etuja kotimaassaan.

Parañaquen sairaalan naistenklinikalla ovet käyvät tiuhaan tahtiin, sillä syntyvyys on Filippiineillä korkea.

 

Sairaalan ala-aula Parañaquen kaupungissa, pääkaupunki Manilan kupeessa, on täynnä odottavia äitejä. He näyttävät nuorilta värikkäissä mekoissaan, mutta ensisynnyttäjiä he tuskin ovat. Naiset kuuntelevat mietteliäinä luentoa perhesuunnittelusta.

Vuosi sitten Filippiineillä vahvistettiin pitkään kiistelty laki lisääntymisterveydestä ja perhesuunnittelusta. Katolinen kirkko ja uskonnolliset ryhmät saivat pysäytettyä lain etenemisen vuosikausiksi. Vaikka 80 prosenttia filippiiniläisistä on katolisia, lakia pidetään tervetulleena uudistuksena, jonka toivotaan hillitsevän väestönkasvua ja vähentävän köyhyyttä.

Laki astui voimaan marraskuussa. Sen myötä ehkäisyvälineet määriteltiin turvallisiksi eikä niiden katsota aiheuttavan aborttia. Vastaisuudessa kaupunginosien terveysasemat tarjoavat maksutta ehkäisyvälineitä ja kouluissa aletaan antaa seksuaalivalistusta. Laki ei laillista aborttia, mutta se turvaa oikeuden abortin jälkeiseen terveydenhoitoon.

Parañaquen sairaalassa puitteet tuntuvat olevan kohdallaan: välineet ja laitteet ovat asianmukaisia, lääkkeitä on riittävästi ja henkilöstö osaavaa. Kaupungin pormestari onkin ohjannut lisää rahaa sairaalalle. Suurin ongelma on hoitajien vaihtuvuus.

Sairaalassa viime lokakuussa vieraillut Marjut McLean on varsin tyytyväinen näkemäänsä. Vierailu liittyi Tehyn kehityshankkeen arviointiin.

– Totta kai olosuhteet ovat täysin erilaiset kuin meillä Suomessa, mutta täällä on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaiset töissä, toisin kuin kaupunginosien terveysasemilla, McLean kuvailee.

Sampalocin kaupunginosa on yksi köyhimmistä Parañaquessa. Sen asunnot ovat ahtaita: yhdessä huoneessa saattaa asua kymmenhenkinen perhe. Kunnollista vesi- ja viemäröintijärjestelmää ei ole. Sadekaudella kadut tulvivat ja katot vuotavat. Taudit leviävät.

Tulehdustaudit, hengitystieinfektiot ja ripulitaudit ovat yleisiä. Epäpuhtaan juomaveden ja olemattomien saniteettiolojen lisäksi myös hyönteiset levittävät tauteja tropiikissa.

Vähävaraisten ihmisten on vaikea päästä asianmukaiseen hoitoon. Eniten McLeania huolestuttaa se, että perusterveydenhoitoa pyörittävät viiden viikon kurssin käyneet vapaaehtoiset, community health workerit. He jakavat lääkkeitä ja antavat rokotuksia, neuvovat odottavia äitejä ja punnitsevat vastasyntyneitä. Lääkärit käyvät paikalla kun ehtivät.

Köyhien kaupunginosien terveysasemilla ei ole juuri minkäänlaisia välineitä. Jos lääkkeitä on, niitä säilytetään väärin ja niistä osa on vanhentunut.

– Näinkin alkeellinen terveydenhuolto on silti parempi kuin ei mitään, McLean miettii.

Vapaaehtoisille maksetaan vain mitätön kulukorvaus, kaupunginosan varallisuudesta riippuen. Myös koulutetut sairaanhoitajat joutuvat työskentelemään vapaaehtoisina saadakseen työkokemusta.

Tehyn hankkeessa mukana olevat terveysalan ammattiliitot ajavat lakialoitetta, jossa vapaaehtoisten tekemä työ virallistettaisiin. Näin heidän ammattipätevyytensä määriteltäisiin ja he saisivat sen mukaista palkkaa.

Vähävaraisten ihmisten on vaikea päästä hoitoon Filippiineillä.

 

Filippiinien terveysbudjetti on viisinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Silti julkisessa terveydenhoidossa on huutava pula vakituisista työntekijöistä – avoinna on koko ajan parikymmentätuhatta paikkaa. Ne jätetään täyttämättä, koska yhden vakituisen työntekijän palkalla voidaan palkata kolme keikkatyöntekijää.

– Tähän pitää terveysalan ammattiliittojen puuttua. Systeemiin sisään tulevat rahat pitää käyttää kunnollisten työsuhteiden luomiseen. Sitä kautta pystytään tuottamaan laadukkaampia terveyspalveluja, toteaa julkisen alan ammattiliittojen maailmanjärjestön PSI:n projektitoimitsija Jasper Goss.

Terveysalan ammattiliittojen toinen lakialoite, hoitotyölaki, toisi ratkaisuja Gossin esittämiin ongelmiin. Esitys uudeksi laiksi on hyväksytty jo kongressissa, mutta se on jämähtänyt presidentin kansliaan.

Konkreettisimmin laki vaikuttaisi hoitohenkilöstön työsuhteisiin ja palkkaukseen. Lakiesityksen lähtökohtana on vakituinen työsuhde. Siinä rajoitetaan keikkatyöntekijöiden käyttöä ja tehdään siitä työnantajalle rangaistavaa, jopa toimiluvan menettämisen uhalla.

Lakiesityksessä sairaanhoitajan lähtöpalkaksi on määritelty palkkaluokka 15, joka tarkoittaa noin 420 euroa kuukaudessa. Palkkaluokka on määritelty myös nykyisessä laissa, mutta se koskee vain julkista sektoria.

– Yksityisellä sektorilla maksetaan usein alle tuon palkkaluokan. Ja joissain tapauksissa vain vähimmäispalkan verran, Goss sanoo.

Esimerkiksi Manilan alueella laki melkein tuplaisi vähimmäispalkkaa saaneen hoitajan tulot.

 

Rohkeutta edunvalvontaan

Tehyn Filippiinit-hankkeelle kolme vuotta sitten asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, sanoo projektitoimitsija Jasper Goss julkisen alan ammattiliittojen maailmanjärjestö PSI:stä. Filippiiniläiset kumppaniliitot ovat esimerkiksi lisänneet jäsenmääräänsä sovitut kymmenen prosenttia.

Hankkeessa on mukana sairaanhoitajaliitto PNA sekä neljä terveysalaa edustavaa PSI:n jäsenliittoa: yksityistä alaa edustava AFW ja julkista alaa edustavat PGEA, CIU ja PS-LINK.

Sairaanhoitajaliitto PNA on ollut aiemmin ammatillinen järjestö, mutta hankkeen myötä se on muuttumassa taloudellista edunvalvontaa tekeväksi ammattiliitoksi. Tämä on yksi tärkeimmistä saavutuksista, arvioi Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

– PNA on perinteikäs järjestö, mutta ay-toiminnan se on kokenut aiemmin etäiseksi. Muutos helpottaa sekä täällä työskentelevien että ulkomaille lähtevien sairaanhoitajien edunvalvontaa, Koivuniemi korostaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä PSI:n ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kanssa. Hanketta rahoittaa ulkoministeriö. Tehyn osuus on 15 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Teksti Tanja Harjuniemi, kuvat Stoorisoppi

Mainos
Mainos