Työaivot narikkaan

Kalvosulkeiset ja pullakahvit, väkinäisiä ryhmäytymis­leikkejä, juoksua vesisateessa ja sitten ruokailu omalla rahalla. Vai kenties virkistävää liikuntaa ja kulttuuria sekä hyvää ruokaa työkavereiden kanssa?

Kun Tehy-lehti kysyi lukijoilta kokemuksia erilaisesta tyhy-, tyky- ja virkistystoiminnasta, vastauksia tuli laidasta laitaan. Toisissa työpaikoissa ei ole minkäänlaista virkistystoimintaa ja toisissa työnantaja järjestää sitä säännöllisesti.

Osa työnantajista antaa tyhy-toimintaan eli työhyvinvointia tukevaan toimintaan aikaa esimerkiksi neljä tuntia vuodessa, mutta työntekijöiden on kustannettava tekeminen itse. Joissain työpaikoissa työnantaja maksaa, mutta toiminta pitää järjestää vapaa-ajalla. On myös työpaikkoja, joissa työnantaja sekä maksaa että antaa aikaa.

Tyhy-toimintaan budjetoitu rahahaarukka on vastausten mukaan laaja: kymmenestä eurosta useisiin kymmeniin euroihin per nuppi vuosittain. Jos toiminta on vapaa-ajalla tai omakustanteista, osallistumisen pitää olla vapaaehtoista.

”Mukava nähdä työkavereita, kun työssä ei ole aikaa kunnolla jutella. Osa työporukasta on myös eri työpisteillä, joten tyhyn aikana on mahdollista nähdä kaikkia! Ruokailu on mukavaa, mutta enemmän pidän toiminnallisesta tyhystä, joka on vastapainoa asiakastyössä istumiselle.”

Arkipuheessa tyhy ja tyky menevät usein sekaisin. Niissä on kuitenkin vissi ero: tyky- eli työkykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta on lakisääteistä, mutta tyhyä eli työhyvinvointia tukevaa toimintaa ei määritellä työterveyshuoltolaissa.

”Tyky-toiminnan pitää olla pitkäjänteistä, tavoitteellista ja sen pitää olla kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tyky-toiminta voi olla vaikkapa työajalla tapahtuva työterveyshuollon fysioterapeutin järjestämä jumpparyhmä niskavaivoista kärsiville”, Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kannisto selventää.

Hauskaa vai höpönlöpöä?

Monet luonnehtivat työpaikan tyhy-toimintaa kivaksi, ihanaksi ja virkistäväksi. Tyhyilyn sanottiin parantavan työmotivaatiota, lisäävän yhteishenkeä ja saavan työntekijät tuntemaan, että työnantaja arvostaa heitä. Tehyn Heli Kannisto kuvailee, että tyhyily voikin olla kuin työyhteisön liima, joka sitouttaa työhön ja kollegoihin. Näin kertoivat vastaajat:

”Olen tykännyt, mukavaa, leppoisaa yhdessäoloa. Ollaan yhdessä rennoissa merkeissä. Meillä on pienehkö työyhteisö, jossa saadaan aika sujuvasti ideoitua ja suunniteltua tyhyilyä enemmistölle mieluisaksi.”

”Mukavaa on ollut, mutta en tiedä, ovatko yksittäiset kerrat parantaneet työhyvinvointia. Meillä tehdään kolmivuorotyötä ja yleensä joudumme jakamaan porukan kahteen eri ryhmään, jotta töissäkin on väkeä.”

Jotkut vastaajat toivoivat, että työntekijät otettaisiin työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan suunnitteluun enemmän mukaan, jolloin se ei olisi niin esihenkilövetoista. Joissakin vastauksissa tyhyily koettiin tyhjänpäiväiseksi ajanhukaksi.

”Ulkoilua, makkaranpaistoa ja muuta höpönlöpöä. Samaa voi tehdä ihan itsekseenkin tai perheen ja ystävien kesken.”

”Viime vuosina täysin typerää. Joku älytön rentoutumisjumppa talon fyssarin vetämänä ja sen jälkeen syömään halpaan lounaspaikkaan, koska rahaa tyhyyn on varattu 10–15 euroa per henkilö. Osa porukasta joutuu palaamaan tyhyn jälkeen iltavuoroon, koska sijaisia ei saa palkata.”

Enemmän vaihtoehtoja

Kyselyssä tuli esiin monenlaisia kehittämistoiveita. Moni toivoi yhteisen tekemiseen sijasta panostamista parempiin työterveyshuollon palveluihin tai enemmän rahaa e-passiin tai Smartumiin. Vaihtoehtoja yksittäisen virkistyspäivän rinnalle toivottiin myös.

”Erilaisia vaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville. Halpa kuntosali, mahdollisuus osallistua silloin tällöin johonkin päivällä tapahtuvaan toimintaan ja esimerkiksi työmatkapyöräilyn tukeminen avustamalla sähköpyörän hankinnassa.”

”Toimintaa voisi olla useammin kuin kerran vuodessa, eikä sen tarvitse olla mikään iso juttu. Esimerkiksi liikuntatunti tai sählyvuoro. Vuoron voisi varata yhdessä toisen yksikön kanssa.”

Työpaikalla, jolla tyhy-toimintaa ei ole, kehittämistoive oli yksinkertainen:

”Reippaasti yli kymmenen vuotta sitten oli viimeksi tyhy-toimintaa. Toivon yhteishenkeä kohottavia aktiviteetteja ja jotain, joka osoittaisi edes hiukan arvostusta meitä työmyyriä kohtaan.”

Uhkana säästöpaineet

Vastauksista kävi ilmi, että tyhy-toiminta on monilla työpaikoilla vähenemään päin.

”Ennen sotea tyhy-päivät olivat todella hyvin järjestettyjä ja mukavaa yhdessäoloa. Nyt rahaa on vähemmän ja se kyllä näkyy ja tuntuu.”

Hyvinvointialueilla on isot säästöpaineet. Vaarana on, että ei-lakisääteisestä toiminnasta karsitaan ensin.

”Ymmärrän, että kaikkialta on nipistettävä. Tyhy-toiminnassa on kuitenkin kyse hyvin pienistä summista. Työnantajan kannattaisikin miettiä, onko järkeä karsia tyhy-toiminnasta, joka kuitenkin parhaimmillaan vahvistaa yhteistä hyvää”, Kannisto toteaa.

”Toivon yhteistä aikaa työyhteisön kanssa työn ulkopuolella. Töissä ei ehdi sanoa kuin huomenta ja heippa. Kun tunnettaisiin paremmin, luotaisiin yhdessä parempi työyhteisö. Uskon, että se näkyisi suoraan työhön sitoutumisessa ja sairauspoissaoloissa. Nyt käydään kuin robotit töissä eikä vaihdeta kuulumisia.” 

Kursiivilla kirjoitetut sitaatit ovat Tehy-lehden tyhy-nettikyselystä.