Paula Mäkelä luotsaa diabeetikot turvallisesti raskauden läpi
Kätilö-diabeteshoitaja Paula Mäkelä suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Parasta on, kun lapsi syntyy terveenä ja äiti voi hyvin, vaikka takana olisi vaikeitakin vaiheita.
Kuvateksti
Paula Mäkelän työn tekee mielenkiintoiseksi jatkuvasti päivittyvä tutkimustieto diabeteksestä.
Kuva: Riina Peuhu
OpiskeluaikanaPaula Mäkelä, 50, oli sisätautiluennoilla vakuuttunut, ettei hänestä tule koskaan sisätautihoitajaa. Mutta kuinka ollakaan, nykyään hän työskentelee kätilö-diabeteshoitajana Taysin Keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Paulasta, hänen neljästä kollegastaan, synnytyslääkäristä ja endokrinologista muodostuu tiimi, joka seuraa ja hoitaa diabetesta sairastavien raskautta. Kätilö-diabeteshoitajien työnä on muun muassa antaa ohjeita sokeritasapainoa auttavasta ravitsemuksesta ja liikunnasta sekä ohjata tarvittaessa lääkkeiden käyttöä.
”Suhtaudun aiheeseen intohimoisesti. Ajattelen, että on upeaa, jos esimerkiksi seuraavan sukupolven kakkostyypin diabetesta pystytään vähentämään antamalla hyvää ohjausta raskaana oleville. Perhe alkaa kenties syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän, jonka seurauksena paino pysyy normaalilukemissa. Perintötekijöillemme emme voi mitään, mutta elintapoihimme voimme vaikuttaa.”
Aiemmin pitämässään blogissa Paula kertoi olevansa tyytyväinen, jos saa hoideltua itsensä työttömäksi antamalla laadukasta ohjausta. Valitettavasti näin ei taida tapahtua, sillä diabetekseen sairastuu vuosittain Suomessa noin 22000 ihmistä. Suomessa vuoden aikana synnyttävistä noin 350 sairastaa ykköstyypin diabetesta ja noin 100 kakkostyypin diabetesta.
”Koskaan ei tule valmiiksi”
Paulan työn tekee mielenkiintoiseksi jatkuvasti päivittyvä tutkimustieto diabeteksesta. Raskaus lisää työn vaativuutta, sillä silloin mukaan tulevat raskaushormonit ja diabeteksen mahdolliset vaikutukset kehittyvään sikiöön.
Varhaiskehityksen aikainen korkea verensokeri voi aiheuttaa kehityshäiriöitä muun muassa sikiön sydämeen. Jos äidin verensokerit ovat koholla loppuraskauden aikana, saattaa seurauksena olla sikiön liikakasvua.
Koskaan ei tule valmiiksi. Tämä on soveltavaa tiedettä ja jatkuvaa uuden opettelemista.
Kun verensokeritasapaino on raskauden aikana hyvä, odotus sujuu yleensä normaalisti ja mahdollisuus terveen lapsen saamiseen on sama kuin muillakin äideillä.
Diabetestyyppejä on kymmenkunta. Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen lisäksi on olemassa raskausdiabetes, erilaisia mody- ja lada-tyypin diabeteksia sekä lukuisia harvinaisempia ilmenemismuotoja. Niinpä äitiyspoliklinikalla selvitetään ensimmäisenä, mikä diabetes raskaana olevalla on. Tämän jälkeen häntä aletaan hoitaa ja ohjata yksilöllisesti.
”Koskaan ei tule valmiiksi. Tämä on soveltavaa tiedettä ja jatkuvaa uuden opettelemista. Vaikka oppikirjoista löytyvät perusfaktat, me sovellamme tietoja tässä vastaanotolla joka päivä ja jokaisen potilaan kohdalla.”
Jatkuvaa muutosta
Raskautta seurattaessa tarkkaillaan, muuttaako raskaus verensokereita ja insuliinin toimintaa. Varsinkin ykkös- ja kakkostyypin diabeteksessa ja osassa mody-diabeteksia raskaushormonit muuttavat sokeritasapainoa.
”Hedelmöittymisen aikaan insuliinin tarve lisääntyy. Sitten määrätyt raskaushormonit vaikuttavat siten, että insuliini alkaa toimia paremmin eikä lisäinsuliinia tarvita niin paljoa. Kun istukkahormonin ja rasvakudoksen määrä kasvaa, insuliini toimii huonosti. Kun synnytys lähestyy, oma insuliini alkaa toimia jälleen paremmin.”
Kaikkein haastavinta on ykköstyypin diabetesta sairastavilla odottajilla, jotka joutuvat tekemään paljon töitä saadakseen pidettyä verensokerin hyvällä tasolla. Heidän insuliinin määrää muokataan verensokeriarvojen mukaan. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti pitkin raskautta.
”Meillä on paljon välineitä diabeteksen hoitoon. Me kerromme potilaalle, mitä on tulossa, mihin pitää varautua ja mitä kotona tulee tehdä, jotta verensokerit pysyvät hyvällä tasolla.”
Paula valmistui kätilöksi vuonna 1999 ja huomasi pian, että diabetespotilaita on paljon eikä hän tiedä asiasta tarpeeksi. Esimies ohjasi hänet diabeteksen hoitoa käsitteleviin erikoistumisopintoihin, joista hän valmistui vuonna 2004.
Valmistumisen jälkeen Paula otti vastuulleen raskaana olevien diabetespotilaiden hoidonohjausta. ”Taysissa silloin työskennellyt sisätautilääkäri opetti minulle paljon neljän vuoden aikana ennen eläköitymistään. Sain todella vahvan pohjan hänen vierihoidossaan.”
Vaihdetaan pulla pähkinöihin
Kun raskaana oleva, diabetesta sairastava tulee lähetteellä Paulan vastaanotolle, Paula selvittää keskustelemalla, millä tavalla ihminen syö. Se on pohja muulle hoidolle. Samalla se on Paulan työssä haastavinta.
”Meidän pitää löytää tapa, jolla odottajan saa oivaltamaan, millä tavalla hänen kannattaa toimia. Meidän suosikkikysymyksemme on: mitä mielestäsi kannattaisi tehdä tässä tilanteessa?”
Uusin potilasryhmä ovat lihavuusleikatut.
Yhdessä potilaan kanssa pyritään löytämään tavat, joilla verensokerit pysyvät mahdollisimman hyvällä tasolla. Vaikka hedelmällisyysiässä oleva sukupolvi on saanut ruokavaliotietoutta jo päiväkodista alkaen, esimerkiksi juureksia ja vihanneksia ei välttämättä osata käyttää, jos ne ovat puuttuneet lapsuusperheen ruokapöydästä.
”Jos nopeista hiilihydraateista koostuva välipala tuppaa nostamaan verensokerin korkealle, lähdemme yhdessä miettimään, mikä voisi olla parempi vaihtoehto. Pitääkö potilas esimerkiksi pähkinöistä tai kävisikö marjarahka tai juusto yhdessä hedelmän kanssa?”
Jos verensokeri ei pysy hyvällä tasolla oikeanlaisella ravinnolla, avuksi otetaan lääkkeet. Vastaanotolla Paula antaa ohjeistusta lääkkeiden käyttämisestä ja annostuksista sekä erilaisten diabeteksen seurantalaitteiden käytöstä.
Uusin potilasryhmä ovat lihavuusleikatut. He ovat hyvin erilaisia potilaita kuin diabetesta sairastavat. Heille ja sikiölle pitää turvata riittävä kivennäis- ja hivenaineiden, vitamiinien, kalkin ja raudan saanti.
Paulan työhön kuuluu myös kehittämistä. Juuri nyt pohdinnan alla on toiminnan tehostaminen.
”Tietyllä tavalla ikävä sana, mutta yritämme saada kohdennettua vastaanottoajat niille, jotka niitä välttämättä tarvitsevat.”
Paula Mäkelä näyttää vastaanotolla potilaalle, kuinka insuliinikynällä pistetään. Asiakas harjoittelee ensin vastaanotolla sieneen pistämistä ja toistaa saman kotona itselleen.
Työviikkoni: Vastaanottoja ja kokoustamista
Maanantai. Potilasvastaanottoa muun muassa lihavuusleikatuille yhteistyössä synnytyslääkärin ja endokrinologin kanssa. Vastaanotolla ohjausta ruuasta, verensokereista sekä lääkehoidosta. Lähetteiden käsittely, puhelut sekä sähköposteihin ja hoitokeskusteluihin vastaaminen.
Tiistai. Oma potilasvastaanotto sekä vastaanottoa yhteistyössä synnytyslääkärin kanssa. Verensokeriseurantojen tarkistaminen sekä palautteet sähköisesti. Lähetteiden käsittely, puhelut sekä sähköposteihin ja hoitokeskusteluihin vastaaminen.
Keskiviikko. Oma potilasvastaanotto sekä vastaanottoa yhteistyössä synnytyslääkärin ja endokrinologin kanssa. Verensokeriseurantojen tarkistaminen sekä palautteet sähköisesti. Lähetteiden käsittely, puhelut sekä sähköposteihin ja hoitokeskusteluihin vastaaminen.
Torstai. Samat työt kuin keskiviikkona, mutta lisäksi kokous raskaushoitoketjusta.
