Ensihoitaja kohtaa joka sadannella tehtävällä väkivaltaa

Ensihoitaja kohtaa väkivaltaa liki joka sadannella ensihoitotehtävällään (0,7 %) ilmenee Turun ammattikorkeakoulun, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja Turun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen loppuraportista.

”Kaikista väkivaltatapauksista ei kuitenkaan raportoida eteenpäin, eli luku ei anna täyttä kuvaa, ja se on merkittävä ongelma”, muistuttaa ensihoidon yliopettaja ja koulutusvastaava Jani Paulin Turun ammattikorkeasta.

Tyypillisiä riskitekijöitä väkivallalle olivat viikonloppuyö, kaupunkialue, humalainen miespotilas ja mielenterveyden ongelmat. Väkivaltainen oli useimmiten potilas, joskus paikalla ollut läheinen. Väkivallalla tarkoitettiin tutkimuksessa fyysistä, verbaalista tai seksuaalista väkivaltaa.

Tapahtumapaikka oli yleisimmin koti tai muu asunto, mutta väkivaltaa tapahtui myös ambulanssissa, hoitolaitoksessa ja esimerkiksi julkisella paikalla. Väkivaltaisesti käyttäytyneiden potilaiden yleisimmät työdiagnoosit olivat mielenterveysongelmat (24 %), runsas alkoholin käyttö (18 %), yleistilan lasku (9 %), psykoosi (5 %) ja pään trauma (5 %).

Väkivaltaisesti käyttäytyneistä potilaista yli 30 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Huomionarvoista tutkijoista on, että ensihoitajat kohtasivat väkivaltaa, vaikka poliisi oli kohteessa.

Tutkimuksen mukaan väkivallan hallintaan ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan toimenpiteitä: ennakoivaa riskien tunnistamista, selkeitä toimintamalleja ja organisaation tukea. Ensihoitajien vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin tulisi satsata entistä enemmän.

”Poliisin resurssit ovat rajalliset ja ensihoidon osalta on määrittämättä, miten epäselvissä uhkatilanteissa tulisi toimia”, Paulin toteaa.

Tähän kaivataan ensihoidolle valtakunnallista ohjetta.

Ensihoitohenkilöstön kohtaama väkivalta: ennakointi ja riskienhallinta muuttuvassa toimintaympäristössä -loppuraportti.